Ä¢¹½Ö±²¥

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa hankkeessa selvitettiin tunnepitoisen materiaalin käsittelyä masentuneilla ja ei-masentuneilla tutkittavilla. Tutkimuksessa mitattiin aivojen sähköisiä EEG-vasteita, kun tutkittavat katselivat kasvonilmekuvia. Masentuneilla aivovasteet surullisiin kasvonilmeisiin olivat suurempia kuin neutraaleihin ilmeisiin.

– Tulokset viittaavat siihen, että masentuneilla ilmenee vääristymää surullisten kasvonilmeiden käsittelyssä jo varhaisessa ja automaattisessa tiedonkäsittelyn vaiheessa. Automaattinen tiedonkäsittely on tärkeä tutkimuskohde, sillä aivot käsittelevät ympäristöstä saatavaa tietoa jatkuvasti myös silloin, kun havaintoihin ei tietoisesti kiinnitetä huomiota, tohtorikoulutettava Elisa Ruohonen Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta sanoo.

Tutkimuksessa selvitettiin myös vääristymän pysyvyyttä tutkimalla aivovasteiden muutosta kolmen vuoden seurannassa. Seurannan aikana masentuneet osallistuivat lyhyeen psykologiseen hoitoon. Masennusoireet helpottuivat seurantajakson aikana suurella osalla tutkittavista ja samaan aikaan havaittiin negatiivisen vääristymän lieventyminen. Vääristymien pysyvyydestä on aiemmin kiistely ja joidenkin tutkimusten perusteella niiden on esitetty olevan pysyvä piirre masennuksessa.

– Tutkimuksemme osoittaa, että tiedonkäsittelyn vääristymät voivat vähentyä. Tällä voi olla merkitystä masennuksen hoidon kannalta. Tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta sen selvittämiseksi, ovatko ne masennuksen oire vai syytekijä, Ruohonen huomauttaa.

Tutkimuksessa uutta oli aivotutkimuksen ja kliinisen hoitotutkimuksen yhdistäminen pitkittäisseurannassa. Pitkittäistutkimukset ovat olleet harvinaisia, eikä vastaavanlaista aivotutkimusseurantaa ole tiettävästi aiemmin tehty.

– Pitkät seurannat antavat tärkeää tietoa, sillä masennushoitojen vaikutuksia arvioidaan tavallisesti hyvin lyhyellä aikavälillä, vaikka masennuksen tiedetään olevan pitkäkestoinen ja herkästi uusiutuva sairaus. Aivotutkimustiedon yhdistäminen hoitotutkimukseen voi mahdollisesti auttaa hoitovaikutusten arvioinnissa sekä valottaa häiriön taustalla vaikuttavia mekanismeja, Ruohonen sanoo. 

Masennus on monimuotoinen häiriö, jonka taustalla voivat vaikuttaa monenlaiset syytekijät. Aivotutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin saada tietoa, jota voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa yksilöllisempien hoitojen suunnittelussa.

– Pyrimme tutkimuksissamme tunnistamaan aivovasteista merkkejä, jotka saattaisivat ennustaa hoidoista hyötymistä. On tärkeää huomioida masennuksen monimuotoisuus ja yksilöllisten tekijöiden vaikutus hoitoon. Voitaisiin esimerkiksi tutkia, hyötyvätkö havaintovääristymiin kohdistuvista kohdennetuista hoidosta ne masentuneet henkilöt, joilla vääristymät ovat voimakkaampia, Ruohonen pohtii.

´¡±ô°ì³Ü±è±ð°ùä¾±²õÂá³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü: Ruohonen, E. M., Alhainen. V., & Astikainen, P. Event-related potentials to task-irrelevant sad faces as a state marker of depression. Biological Psychology, 2019, in press. Saatavilla verkossa:

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Elisa Ruohonen, puh +358 408053503, elisa.m.ruohonen@jyu.fi
Tiedottaja Anitta Kananen, puh. 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi

Tietoa tutkimusryhmistä /active-mind-lab