Aivojen ja kehojen vuorovaikutus! Brains and Bodies in Social Interaction, Learning and Wellbeing -konferenssi
Konferenssi ”Brains and Bodies in Social Interaction, Learning, and Wellbeing” järjestettiin 11.–14. kesäkuuta 2024. Tämä nelipäiväinen tapahtuma kokosi arvostettuja tutkijoita ja innokkaita oppineita eri aloilta syventymään hermoston synkronian monimutkaisuuteen yksilöiden sisällä ja välillä, eri lajien välillä ja eri metodologisten lähestymistapojen avulla.
1. Päivä: Kehollisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus eri lajien välillä
Konferenssi alkoi professori Wolfgang Tschacherin kiehtovalla puheenvuorolla sosiaalisen vuorovaikutuksen ruumiillistumisesta (eng.embodiment). Tämä puheenvuoro loi pohjan rikastuttavalle keskustelupäivälle. Ensimmäinen temaattinen osio keskittyi interpersonaalisen synkroniaan kliinisessä kontekstissa, ja siinä kuultiin muun muassa professori Iiro Jääskeläisen esitelmä aivotoiminnan synkroniasta autismin kirjolla ja Anu Tourusen esitelmä fysiologisesta synkroniasta pariterapiassa.
Iltapäivä jatkui teemasessiolla sosiaalisesta vuorovaikutuksesta yli lajirajojen, jossa korostuivat Miiamaaria Kujalan oivallukset ihmisen ja koiran välisestä vuorovaikutuksesta ja Sonja Kosken tutkimus ihmisen ja hevosen välisistä suhteista. Professori TakefumiKikusuin luento ihmisen ja koiran vuorovaikutuksesta ja vastavuoroisuudesta syventyi ihmisten ja koirien välisiin syviin siteisiin ja korosti yhteisiä emotionaalisia ja fysiologisia yhteyksiä.
2. Päivä: Kieli, oppiminen ja kehon synkronointi
Toinen päivä alkoi professori HyeonjeongJeongin puheenvuorolla sosiaalisen vuorovaikutuksen merkityksestä kielen oppimisessa, mikä antoi sysäyksen päivän yhteistoiminnallisen oppimisen tutkimiselle. Teemakohtaisissa istunnoissa tarkasteltiin oppimisen ja vuorovaikutuksen eri puolia, ja merkittäviin puheenvuoroihin kuuluivat muun muassa FaisalChannan tutkimus generatiivisesta tekoälystä yhteisöllisessä oppimisessa ja Hector ʾ-í tutkimus sympaattisesta kiihottumisesta ryhmässä tapahtuvan oppimisen aikana. Iltapäivällä käsiteltiin kehon ja aivojen yhteyttä, ja Sanna Lensu esitteli vagushermoa ja Miriam Nokia oppimisen optimointia kehon signaalien avulla.
3. Päivä: Sosiaalisten ja neurofysiologisten kuilujen ylittäminen
Kolmannen päivän avasi Guillaume Dumasin puheenvuoro moniaivoneurotieteen ja sosiaalisen neurotekoälyn roolista. Aamupäivän metodologisissa sessioissa Jan Kujala käsitteli hermosignaalien synkroniaa ja kausaalisuutta. Iltapäivän psykofysiologisiin mittauksiin keskittyvä osio esitteli uusia lähestymistapoja, kuten Santtu ää ja Jan Wikgrenin stressin mittausmenetelmiä ja Zhaodong Sunin kosketuksetonta fysiologisten signaalien mittausta.
4. Päivä: Kehittyneet menetelmät ja tulevaisuuden suuntaviivat
Viimeisenä päivänä syvennyttiin kehittyneisiin analyysitekniikoihin. Daniel Kluger esitteli hengityksen ja aivojen välisiä kytköksiä ja Ivan Zubarev laskennallisia lähestymistapoja aivojen ja kehon vuorovaikutuksen purkamiseen. Päivän aikana käsiteltiin myös ihmissuhteiden synkronian mittaamista ja analysointia. Lauri Parkkonen puhui hyperskannaustekniikoista ja Wolfgang Tschachersynkronian laskentamenetelmistä. Päivän päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin tulevaa tutkimusta ja yhteistyötä.
Laboratoriodemonstraatiot
Konferenssin ohjelmaan kuuluivat myös laboratoriodemonstraatiot, joissa esiteltiin JYU:n synkroniatutkimusta. Kohokohtiin kuuluivat tutkimukset sosiaalisesta havaitsemisesta luonnollisissa tilanteissa, musiikista ja liikkeestä, kehon ja aivojen vuorovaikutuksesta TMS:n avulla sekä kampuskoirien esiintyminen hoito- ja lukutoiminnassa.
Kaiken kaikkiaan konferenssi tarjosi ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia aivojen ja kehon vuorovaikutusta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja hyvinvoinnissa sekä edistää yhteyksiä ja synnyttää innovaatioita eri tieteenalojen välillä.
