8.6.2024: Maaseudun puolustajista nationalisteiksi – Suomalaisten populistipuolueiden muutos kuudessa vuosikymmenessä (Cazes)
Cazes’n tutkimus on ensimmäinen, joka käsittelee Suomen populismia pitkällä, liki 60 vuoden aikavälillä. Huomio työssä keskittyy populististen puolueiden kannanottoihin ja näkökulmiin suhteessa kunkin aikakauden poliittisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Samalla hän sijoittaa nämä puolueiden näkemykset pidempään historialliseen ja kulttuuriseen jatkumoon.
– Olen käyttänyt aineistona puolueiden ohjelmia ja tutkinut Suomen populististen puolueiden virallista diskurssia, Cazes kertoo. Hän erottaa useita jaksoja suomalaisen populistisen identiteetin rakentamisessa.
Ensimmäinen vaihe liittyy SMP:n alkuvaiheisiin, jolloin puolue omaksui identiteetikseen maaseudun ja perinteisen kansan puolustamisen. SMP otti maaseudun keskeiseksi elementikseen. Poliittiseen käyttöön nostettiin teemoja maatalouteen ja perinteiseen maatalouskulttuuriin liittyvästä ideologiasta ja perinteestä. Niitä olivat asumisreformit, pientilallisten tilanne ja perinteiset maanviljelytavat.
1980-luvulta lähtien tämä maaseutuidentiteetti on menettänyt merkitystään muiden teemojen noustessa voimakkaammiksi. – Yhteiskunnan kehitys on edistänyt puolueen identiteetin muutosta, Cazes arvioi.
Toinen jakso sijoittuu 1990-luvun ja 2000-luvun alun välille. Silloin SMP ja PS olivat hyvin samankaltaisia identiteeteiltään. Vaikka PS olikin ottanut uudelleen käyttöön joitakin maaseutuaiheita, on tutkijan näkemyksen mukaan selvää, että maaseudun puolesta puhuminen ei enää toiminut heidän identiteettinsä perustana. Se rakentui pääasiassa eliitin vastustukseen ja vallitsevan järjestyksen kyseenalaistamiseen, mutta myös työväenluokan ja kaupunkien reuna-alueiden tilanteen puolustamiseen.
– 2010-luvulta lähtien havaitaan kolmas ajanjakso, jolloin Perussuomalaiset-puolueen identiteetissä tapahtuu murros, joka näkyy nationalismiin voimakkaan nousun myötä kaikissa käsittelemissäni teemoissa. Tästä vuosikymmenestä alkaen PS pohjustaa identiteettinsä nativismiin ja nationalismiin, Cazes toteaa. – Ne ulottuvat myös esimerkiksi maaseutukysymykseen, jota aiemmin käytettiin yhteisen perinnön osoittamiseen SMP:n kanssa, tai sukupuolikysymykseen, joka on saanut entistä enemmän merkitystä vuodesta 2021 lähtien.
– Tämä tulos vahvistaa tulkintoja, jotka korostavat PS:n nationalistista suuntausta. Tutkimuksessani osoitan, että tämä näkyy myös PS-puolueen virallisen diskurssin rakentamassa identiteetissä, eikä vain yksittäisten puolueen jäsenten puheissa, Cazes summaa.
FM Marie Cazes'n politiikan väitöskirjan "Evolution du populisme en Finlande: Continuités et ruptures dans la construction de l’identité des partis populistes finlandais entre 1959 et 2019" tarkastustilaisuus pidetään 8.6.2024 alkaen klo 12.00 vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii yliopistotutkija, dosentti, YTT Emilia Palonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Jakonen (Jyväskylän yliopisto).
Tilaisuuden kieli on englanti.
Etälinkki tilaisuuden seuraamiseen:
Linkki väitösjulkaisuun:
Taustatietoja
Marie Cazes on opiskellut Suomen kieltä ja kulttuuria Pohjoismaiden laitoksessa Caenin yliopistossa Ranskassa. Hän valmistui maisteriksi Caenin yliopistosta vuonna 2016.
