Ģ��ֱ��

YTM Virpi Mesiäislehdon Tansaniaan sijoittuvan väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että ihmisoikeuksiin perustuva lähestymistapa on riittämätön vammaisten tyttöjen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisessä.

Ihmisoikeuksiin perustuvan mallin yksilökeskeisyys ei sovellu kuvaamaan tansanialaisten vammaisten tyttöjen käsityksiä. Heille etuudet ja velvollisuudet rakentuvat ihmissuhteissa vastavuoroisesti ja vammaisuudesta johtuen usein myös epäsymmetrisesti.

Tulosten mukaan itäafrikkalaisessa kontekstissa yhteisöllisyys kannattelee ja rajoittaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien toteutumista.

Yhteisön merkitys korostuu afrokeskeisissä äänissä

Vammaisten tyttöjen näkemyksiin pohjautuva tutkimustieto on vähäistä. Mesiäislehto analysoi 199 tansanialaisen eri tavoin vammaisen tytön näkemyksiä seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja -oikeuksista.

Globaalin pohjoisen määritelmät seksuaali- ja lisääntymisterveydestä voivat estää sukupuolinormien mukaista sosiaalista kehitystä vaarantaen yhteisöön kuulumista. Toisaalta samankaltaisia vaikutuksia voi olla heikolla seksuaali- ja lisääntymisterveydellä kuten ei-toivotuilla raskauksilla tai sukupuolitaudeilla. Tämä vahingollinen kehä heikentää tyttöjen osallisuutta heitä kannatteleviin, korvaamattoman tärkeisiin epävirallisiin tukiverkkoihin.

Ihmisoikeuspuhe ei vakuuta

Mesiäislehto on kehittänyt Tansanian kontekstista käsin uuden lähestymistavan, joka määrittelee uudelleen vammaisten tyttöjen ihmisarvoa sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistäviä moraalisia velvoitteita.

Vammaisuuden yhteenkuuluvuuden malli täydentää ihmisoikeusperustaisuutta vahvistamalla yhteisön ja yhteenkuuluvuuden roolia vammaisten henkilöiden ihmisarvon ja osallisuuden edistämisessä.

Kehitettyä uutta vammaisuuden mallia voidaan soveltaa erityisesti sellaisissa globaalin etelän konteksteissa, joissa ihmisarvo ei pääosin rakennu ihmisoikeuksien varaan, ja siellä missä seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin suhtaudutaan ristiriitaisesti.

Lisäksi kehitysyhteistyötoimijat ja -tutkijat voivat soveltaa tutkimuksen tuottamaa ymmärrystä purkamaan yksilökeskeisiä vammaisuuteen, ikään ja sukupuoleen perustuvia ennakko-oletuksia osallisuudesta ja äänestä.

Tutkimustulokset ovat ajankohtaisia uuden hallitusohjelman priorisoidessa Suomen kehityspolitiikassa seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistamisen.

Virpi Mesiäislehdon kehitystutkimuksen väitöskirjan “Sexual and reproductive health and rights through the lens of belonging: Intersectional perspectives on disability, gender and adolescence in Tanzania” tarkastustilaisuus pidetään 7.8.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Agora Auditoriossa 2 (AgB105), Mattilanniemi. Vastaväittäjänä toimii professori Elina Oinas (Helsingin Yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Tiina Kontinen (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuuden kieli on englanti.

Tilaisuutta voi seurata verkkovälitteisesti osoitteessa:

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358 40 485 6718.

Julkaisu on luettavissa:

Tilaisuutta voi seurata salissa ja verkossa kirjoitustulkkauksen kautta sekä tansanialaisella viittomakielellä.

Kirjoitustulkkaus on saatavilla osoitteessa sekä QR-koodin kautta.

Taustatietoa:

Virpi Mesiäislehto (YTM) on kehitysyhteistyön ammattilainen yli kymmenen vuoden kokemuksella sukupuolten välisen tasa-arvon, vammaisinkluusion ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisestä itäisessä Afrikassa ja globaalisti. Mesiäislehto on työskennellyt laaja-alaisesti erilaisissa tehtävissä järjestökentällä kehitysyhteistyöhankkeiden hankehallinnon, vaikuttamistyön ja yritysyhteistyön parissa. Hän on toiminut Suomen valtion kahdenvälisissä hankkeissa ulkopuolisena tasa-arvo- ja inkluusiokysymysten asiantuntijana sekä YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävän YK-järjestön UNFPA:n palveluksessa.

Lisätietoja ja väitöstilaisuuden saavutettavuuteen liittyvät pyynnöt:
Virpi Mesiäislehto, virpi.m.mesiaislehto@student.jyu.fi