6.9.2019 Johtajien kiireisyys on kaksiteräinen miekka (Hundal)
Johtajien muiden velvoitteiden määrä kertoo koulutuksen, asiantuntemuksen ja kokemuksen kautta hankitusta maineesta ja yrityssuhteista.
- Kiireiseltä johtajalta odotetaan omistautumista yrityksen hyvinvoinnin eteen. Tämä edellyttää myös parasta mahdollista tukiverkkoa johtajan ympärillä, kertoo Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä Shabnamjit Hundal.
- Kiireinen johtaja haluaa rinnakkaisvelvoitteilla usein parantaa mainettaan. Tällaisilla kiireisillä johtajilla voi kuitenkin tämän johdosta olla vaikeuksia selviytyä oman työnsä perusvaatimuksista. Kiireisyys voi myös vaikuttaa johtajien objektiivisuuteen sekä uskollisuuteen johtamiaan yrityksiä kohtaan, Hundal jatkaa.
Tutkimuksessaan Hundal perehtyi Intian yritysjohtajien kiireisyyteen. Tulokset paljastivat sekä hyviä että huonoja esimerkkejä.
- Kun tarkastellaan ulkomaisia ja valtionyrityksiä, johtajien kiireisyys lisääntyi yrityksen arvon kasvaessa. Kun tarkastelu siirretään kaikkiin yrityksiin, eivät nämä positiiviset vaikutukset skaalautuneet samalla tavalla, toteaa Hundal.
Johtajan valinta toisen yrityksen johtoryhmään on usein yrityksen eduksi, kun se tehdään puhtaasti johtajan meriittien, kokemuksen tai koulutuksen perusteella. Jos motivaationa kuitenkin toimii puhtaasti yrityksen johtoryhmän vallan kasvattaminen, voi päätös osoittautua huonoksi yrityksen kannalta.
Ilmiön rajoittamisessa tulee kuitenkin olla tarkkana.
- Tällöin tulisi ottaa huomioon yrityksen luonne sekä rooli yhteiskunnassa. Vääränlaiset rajoitukset voivat aiheuttaa sen, että sekä johtajat että yritykset eivät hyödynnä koko potentiaaliaan, Hundal kertoo.
M.Sc. Shabnamjit Hundalin väitöskirjan ”Corporate boards and audit committees in India – The impact of independence and busyness of corporate boards and audit committees on firm performance and financial reporting quality” väitöstilaisuus järjestetään 6.9.2019 klo 12 Seminaarinmäen C-rakennuksen salissa C4. Vastaväittäjänä professori (emeritus) Pontus Troberg (Hanken Svenska Handelshögskolan) ja kustoksena professori Jukka Pellinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Shabnamjit Hundal kotoisin Amritsarista, Intiasta. Tällä hetkellä hän työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMKilla liiketoiminnan lehtorina. Hän myös opettaa kursseja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Ennen Suomeen muuttamistaan hän on työskennellyt mm. Singaporessa ja Britanniassa. Hundalilla on kaksi M.Sc. –tutkintoa.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: