6.4.2024: Tarkkaavaisuus ja ruumiillinen kokemus (Puranen)

Puranen kysyy tutkimuksessaan: Miten kuljen tekstissä tai tekstiä pitkin? Mitä tapahtuu, jos huomaan etten saa huomiotani kääntymään pois hengitykseni liikkeestä, joka on yhtäaikaisesti tahdonalainen ja pakollinen? Molemmissa kokemuksissa on kyse tarkkaavaisuudesta, mutta mitä se on?
Tarkkaavaisuus viittaa joukkoon erilaisia olemisen, tuntemisen ja kokemisen tapoja. Se on yhtä lailla huomiota, huomaavaisuutta, huomioimista ja huomaamista. Se on halua ja haluamista. Se on tarkkaavaisuuden hyvä- ja pahalaatuisia häiriöitä. Se on yllätyksiä ja yllätyksellisyyttä. Se on yhtä lailla pakkomielteitä, kärsimystä ja neurooseja kuin hajamielisyyttä, huomaamattomuutta ja huomaamatta jäävää.
Mistä tarkkaavaisuudessa siis onkaan kyse? Entä millainen rooli on ruumiillisuudella – siis sillä, että olemme ensisijaisesti ja yksiselitteisesti ruumiillisia olevia – tarkkaavaisuuden lukemattoman moninaisten muotojen piirteissä?
äöskirjassaan Puranen hyödyntää ranskalaisen filosofin Jean-Luc Nancyn (1940–2021) ajattelua. Erityisen tärkeitä työlleni ovat hänen tulkintansa eräistä René Descarteksen ja Martin Heideggerin keskeisimmistä tutkimustuloksista, jotka koskevat kahta filosofian perustavimmista teemoista: olemisen maailmallisen luonteen yleisiä ehtoja ja ruumiin ja sielun välistä jännitteistä liitosta.
Tutkimuksen ytimessä on Nancyn kriittinen oivallus, jonka mukaan voimme ajatella, kirjoittaa ja puhua olemisen ruumiillisuudesta, jos miellämme olemisen kohtiolona (êٰ-). Jos lähestymme sielun ja ruumiin välistä jännitettä olemisen ruumiillisuudesta käsin, niin voimme puhua tarkkaavaisten kokemusten ruumiillisista piirteistä – purkaen samalla itseriittoisen ja itseään kannattelevan filosofisen subjektin.
äöksen analyysissä keskitytään kolmeen tarkkaavaiseen kokemukseen: tekstin läpi kulkuun ääneti tai ääneen, ruumiinsisäisten värähtelyjen kuulemisen ja tuntemisen väliseen suhteeseen ja ruumiillisten obsessioiden kokemukseen pakko-oireisessa häiriössä.
– Tutkin väitöskirjassani niiden avulla sitä, miten koen “itseni”, muut ja maailman tarkkaavaisissa kokemuksissani. Artikkeleissani osoitan, ettei “minun” haluavaa, yllättynyttä, kiinnostunutta ja ruumiillista kohtioloani edellä, perusta tai päätä mikään itsenäinen, itseriittoinen, immanentti, erillinen tai suvereeni tarkkaavainen tietoisuus, minuus tai itseys, Puranen kertoo. Tarkkaavainen “itse” ei siis edellä jokaista tarkkaavaista kokemustani, vaan sillä on ruumiillismaallinen rakenteensa.
FM Joni Purasen filosofian väitöskirjan "Attention and Bodily Experience" tarkastustilaisuus pidetään 6.4.2024 klo 10.00 päärakennuksen salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Gert-Jan van der Heiden (Radbound University) ja kustoksena professori Sara Heinämaa.
Tilaisuuden kieli on englanti.
Linkki julkaisuun:
Taustatietoa:
Joni Puranen on helsinkiläinen tutkija, joka on erikoistunut ruumiillisuuden, tarkkaavaisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöiden filosofiseen analyysiin. Purasen väitöskirjaprojektin rahoittajana toimi akatemiaprofessori Sara Heinämaan projekti Marginalization and Experience: Phenomenological Analyses of Normality and Abnormality ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatietieden ja filosofian laitos.
äپٴᲹ: Joni Puranen, joni.p.puranen@jyu.fi