Ģ��ֱ��

Vastaväittäjänä professori Heini-Marja Pakula (Turun yliopisöto) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen. 

Sotiria Pappa tutki väitöksessään, kuinka asiasisältöjä vieraalla kielellä opettavat ns. CLIL-opettajat (Content and Language Integrated Learning) kokevat ammatillisen identiteettinsä. Hän käsittelee aihetta erityisesti suhteessa opettamisen kahteen välittömään kontekstiin eli luokkahuoneeseen ja työyhteisöön.

Työssä selvitetään, kuinka nämä kaksi puolta laajentavat käsitystä ammatillisesta identiteetistä, mutta pohditaan myös ammatilliseen toimijuuteen ja tunteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Tutkimus perustuu 13:n CLIL-menetelmää käyttävän alakoulunopettajan ja yhden lastentarhanopettajan haastatteluihin. Ne toteutettiin aikana, jolloin opettajat valmistautuivat vuonna 2016 käyttöön otettuun opetussuunnitelmaan.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että kun CLIL-opettaja tuntee toimijuutta työssään, hän kokee voivansa toimia ammatillisen identiteettinsä mukaisesti ja hänen motivaationsa CLIL-opetuksen jatkamiseen vahvistuu. Vaikka osallistujien asenne CLIL-opetusta kohtaan oli yleensä myönteinen, käytännön työssä oli tiettyjä rajoituksia. Tämä osoittaa, että yksittäisen opettajan resurssit ja rakenteet vaikuttavat toimijuuden määrään.

Toimijuus on yhteydessä opettajan ammatillisen minän pohdintaan koulutuksen ammattilaisena ja työtoverina. Pedagogista ja relationaalista identiteettiä pohdittiin sekä luokassa että kollegiaalisissa suhteissa. Tämä korostaa itsenäisen, reflektiivisen toiminnan merkitystä yhdessä työyhteisöön osallistumisen kanssa. Nämä tekijät voivat vaikuttaa opettajan toiminnan tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin.

Tunteet tärkeitä ammatillisessa kehityksessä

Tutkimuksessa osoitetaan myös, että yksilöllinen ja sosiaalinen kietoutuvat opettajan työssä toisiinsa. Opettajan yksilölliset voimavarat värittävät ja auttavat tulkitsemaan sosiaalisia tilanteita ja suhteita. Väitöskirjassa ei oteta kantaa yksilöllisten ja sosiaalisten tekijöiden tärkeysjärjestykseen, mutta siinä katsotaan yksilön roolin olevan keskeinen. Tulokset osoittavat ammatti-identiteetin (uudelleen)määrittelyn ja muovaamisen prosessin olevan tunneperäinen. Koska tunteet tarjoavat mahdollisuuden sekä yksilölliseen että ammatilliseen oppimiseen, niistä tulee CLIL-opettajille voimavara ja osa ammatillista kehityskaarta.

Tulosten perusteella ammatti-identiteettiin liittyviä tunteita ei tulisi käsitellä yksin vaan työyhteisön tukemana. Samalla korostuu työhön liittyvien negatiivisten tunteiden tiedostamisen ja reflektoinnin merkitys. Työpaikan tapahtumiin liittyviä ristiriitaisiakin tunnereaktioita käsittelemällä voidaan edesauttaa yksilö- ja yhteisötason muutosta.

Väitöskirjan kokonaisantina on ammatillisen identiteetin tarkastelu sellaisella opetuksen osa-alueella, johon tutkimuksessa ei ole kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin vieraiden kielten opetuksessa ja kaksikielisessä tai perinteisessä opetuksessa.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Sotiria Pappa on suorittanut Bachelor-tutkinnon englannissa ja kirjallisuudessa Thessalonikin Aristoteles-yliopistossa vuonna 2011. Tämän jälkeen hän on työskennellyt kaksi vuotta englannin kielen ja kirjallisuuden opettajana. Hän suoritti kansainvälisen maisterin tutkinnon kasvatustieteissä Jyväskylän yliopistossa 2015. Tämän jälkeen hän on ollut tutkijakoulutettavana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella.  

Yhteystiedot:

Sotiria Pappa, +358 (0)401545495, sotiria.s.pappa@jyu.fi
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

Julkaisutiedot:

Väitös on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, numerona 619, 123 s, Jyväskylä 2018, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-7465-7. It is available at the University Library’s Publications Unit, tel. +358 (0)40 805 3825, myynti@library.jyu.fi,

Abstract

“You’ve Got the Color, but You Don’t Have the Shades”: Primary Education CLIL Teachers’ Identity Negotiation within the Finnish Context

Although Content and Language Integrated Learning (CLIL) teaching has decreased since the 1990s, when it was introduced into Finnish education, some teachers still find the enthusiasm to try CLIL in their classes. Yet, it is only recently that the consideration of the curricular range through foreign-language mediation or bilingual instruction has been acknowledged in Finnish school policies. Amidst discourses such as ‘every teacher is a language teacher’, ‘language learning is language use’ and ‘language learning is a cognitive and social activity’, this dissertation aimed to understand how teachers in Finland doing CLIL in primary education see, experience and express themselves in their work. In particular, it addresses professional identity in relation to two immediate contexts of teacher activity, i.e. that of the classroom and that of the collegial community. It further explores aspects of professional agency and the negotiation of emotions in their work. The dissertation is founded on fourteen interviews with Finnish kindergarten and primary education teachers doing CLIL. The dissertation first suggests that when CLIL teachers feel agentic at work, they feel they can work in accordance with how they perceive their professional identity and have strengthened motivation behind their actions in continuing CLIL. However, despite the overall positive attitude the participants had toward CLIL, constraints did exist in their day-to-day practice. This dissertation further suggests that individual and social elements in identity negotiation are interconnected under examination of smaller time frames and that the teacher is the result of both. While not aiming at arguing for the supremacy of individual over social aspects or vice versa, this dissertation does support the central role of the individual in identity negotiation, as it agentically interprets socio-cultural aspects in lived contexts and selectively responds to the various social affordances in the professional environment. Nonetheless, it is in such social contexts that spaces can be created, in order to facilitate identity negotiation, professional initiative and transformation of community practices. In relation to emotions, this dissertation argues that the process of (re)defining and shaping one’s professional identity is an emotional one. Holding potential for individual as well as professional learning, they become part of professional trajectories and a resource for CLIL teachers.