Ä¢¹½Ö±²¥

Tutkimus perustuu laadullisiin syvähaastatteluihin. Tutkitut maahanmuuttajat, joista miehiä oli 60 ja naisia 20, asuvat Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän ja Tampereen kaupungeissa. Lisäksi tutkimuksessa on haastateltu noin 15 suomalaista viranomaista, joiden työ liittyi maahanmuuttajien kansalaisintegraatioon vuosina 2013–2016.

Afrikkalaisille maahanmuuttajille haastatteluissa suunnattuja kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: Osallistuvatko he paikallispolitiikan vaaleihin tai poliittiseen toimintaan vai eivät? Jos he osallistuvat, miten ja missä määrin he osallistuvat? Jos he eivät osallistu, miksi he eivät osallistu? Suomalaisille viranomaisille esitettyjä kysymyksiä ovat muun muassa heidän työhönsä liittyvät kysymykset sekä joidenkin afrikkalaisten maahanmuuttajien suomalaisesta viranomaistyöstä esittämät väitteet.

Tutkimus tarkastelee useita olennaisia mahdollisuuksia ja esteitä maahanmuuttajien poliittiselle integraatiolle Suomessa, erityisesti paikallisesti. Tutkimus seuraa kahta pääteoriaa, kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmallia (DMIS) sekä tukiteoriaa maahanmuuttajaidentiteetin muodostumisesta.

Väitös erottaa teoreettisesti kaksi poliittisen integraation vaihetta: etnosentrisen ja etnorelatiivisen. Etnosentrisessä vaiheessa maahanmuuttajat kokevat muukalaisvihaa ja rasismia, yleensä saapumishetkellä, mutta se voi myös olla jatkuvaa, jolloin kotoutumisyritykset tai -pyrkimykset turhauttavat, mikä puolestaan johtaa integraation puutteeseen.

Etnorelatiivisessa vaiheessa yhteisö tai jotkut sen jäsenistä ovat tervetulleita, ja siten maahanmuuttajat kokevat vain vähän tai eivät ollenkaan vihamielisyyttä tai rasismia, mikä mahdollistaa integroitumisen tai joissakin tapauksissa assimiloitumisen yhteiskuntaan. Näitä kokemuksia analysoidaan myös identiteetin muodostumisen näkökulmasta, jolloin kaksi erillistä ryhmää jaotellaan eri identiteettien mukaan yhteiskunnallisten kokemusten perusteella.

Tutkimus osoittaa, että etnosentrisessä vaiheessa tai eristäytyneillä ja syrjäytyneillä identiteeteillä on alhaisin poliittisen osallistumisen esiintymistaso erityisesti vaaleissa, mikä johtuu pääasiassa vahvasta sosioekonomisesta syrjäytymisestä tai rasismista ja syrjinnästä sosioekonomisessa elämässä. Sitä vastoin etnorelatiivisessa vaiheessa tai integroituneilla ja assimiloituneilla henkilöillä poliittisen osallistumisen taso on korkea erityisesti vaaleissa.

Joitakin yhteiskunnan asenteesta riippumattomina vaikuttavia, mutta kuitenkin merkittäviä, tekijöitä ovat vastenmielisyys politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan, aiemman poliittisen osallistumisen puute, poliittisten puolueiden mobilisaatio, uskonto, suhteiden puuttuminen etniseen ja sosiaaliseen ryhmään sekä ajanpuute ja välinpitämättömyys. Jotkut näistä liittyvät kuitenkin edelleen epäsuorasti yhteiskunnan asenteeseen.

YTM Thaddeus Chijioke Ndukwen politiikan väitöskirjakäsikirjoituksen " Immigrant Political Integration in Finland: The Perspectives of Black African Immigrants at the Municipal Level" tarkastustilaisuus pidetään 4.2.2022 alkaen klo 16. Vastaväittäjänä toimii professori Sharon D.W. Austin (University of Florida, USA) ja kustoksena professori Nathan Lillie (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstilaisuutta voi seurata verkkovälitteisenä:

Tilaisuuden lopuksi etäyleisöllä on mahdollisuus esittää väittelijälle kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon +358408054633.

Linkki väitöskirjaan:

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Thaddeus Chijioke Ndukwe: tcndukwe@gmail.com