4.2.2022: Suuremmissa luokissa esiintyy enemmän työrauhahäiriöitä (Syrén)

Luokkakoolla on merkitystä opettajien ja oppilaiden kokemaan työrauhaan. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistunut väitöskirjatutkimus painottuu koulutuksen taloustieteen kysymyksiin, kuten luokkakokoon ja koulutuksen laatuun. Se on läheisesti koulutuspoliittiseen päätöksentekoon liittyvä tutkimushaara.
Susanne Syrén
Julkaistu
4.2.2022

KTM Susanne Syrén tarkastelee väitöskirjassaan koulutusta, työmarkkinatulemia ja henkistä hyvinvointia. Väitöskirja koostuu kolmesta artikkelista, joista ensimmäinen tutkii luokkakoon vaikutusta työrauhaan.

”Luokkakoon vaikutusta koulumenestykseen ja palkkoihin on tutkittu paljon. Vähemmän tiedetään syistä näiden vaikutusten taustalla. Hyödynsin väitöskirjassa aineistoa opettajien ja oppilaiden työrauha-arvioista. Tarkastelu osoitti, että suuremmissa luokissa esiintyy enemmän työrauhahäiriöitä, mikä aiempien tutkimusten mukaan saattaa heikentää oppimista.”

Myös toinen väitöskirjan artikkeleista keskittyy koulutusteemoihin. Artikkelissa käsitellään suomalaisia kauppakorkeakouluja ja opiskelijaksi hyväksymisen pisterajoja. Tutkimuksessa tarkastellaan kauppakorkeakouluihin hyväksyttyjen ja niissä aloittaneiden opiskelijoiden valmistumistodennäköisyyttä, sekä alkutyöuran työllisyyttä ja palkkoja.

”Tulokset viittaavat siihen, että selektiivisempään kauppakorkeakouluun hyväksytyt ja siellä aloittaneet kokevat vähemmän työttömyyspäiviä ja valmistuvat todennäköisemmin kuin vähemmän selektiiviseen kauppakorkeakouluun valitut tai siellä aloittaneet. On kuitenkin mahdollista, että erot työllisyydessä selittyvät ainakin osin eroilla alueellisissa työllistymismahdollisuuksissa.”

Väitöskirjan viimeinen artikkeli tutkii tulojen ja henkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä hyödyntäen Lapsesta Aikuiseksi -tutkimusta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös sitä, miten persoonallisuuden piirteet mahdollisesti muokkaavat tätä yhteyttä.

”Tutkimuksen perusteella emme löytäneet tukea tulotason ja henkisen hyvinvoinnin väliselle yhteydelle, kun otimme huomioon yksilön persoonallisuuspiirteet, terveydentilan, siviilisäädyn ja kotitalouden koon. Tarkasteltaessa ainoastaan tulotasoa ja henkistä hyvinvointia, positiivinen yhteys havaittiin, mutta on tärkeä huomata, että kyse ei ole syy-seuraussuhteesta.”

Väitöskirja kokoaa yhteen uutta tietoa koulutukseen liittyen.

”Erityisen kiinnostavaa oli havaita, että suuremmissa luokissa esiintyy enemmän työrauhahäiriöitä, ja että opiskelupaikalla saattaa olla merkitystä myös koulutusalan sisällä,” Syrén summaa.

KTM Susanne Syrénin taloustieteen väitöskirja ”Education, Labor Market Outcomes, and Mental Well-Being” tarkastetaan 4.2.2022 klo 12.00. Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Huttunen (Aalto yliopisto), ja kustoksena professori Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto).

Tilaisuutta voi seurata suorana verkon välityksellä . Tilaisuuden lopuksi yleisöllä on mahdollisuus esittää väittelijälle kysymyksiä ottamalla yhteyttä kustoksen puhelinnumeroon +358503732133. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä .

Syrén kirjoitti ylioppilaaksi Äetsän Sarkia-lukiosta vuonna 2007. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi (taloustiede) Jyväskylän yliopistosta vuonna 2014. Syrén työskentelee tällä hetkellä yliopiston opettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa. Syrénin väitöstutkimusta ovat tukeneet OP Ryhmän Tutkimussäätiö, Jyväskylän yliopisto ja Yrjö Jahnssonin säätiö.