31.5.2019 Väitöstutkimus toi uutta tietoa sanomalehtipaperin ditioniittivalkaisun optimointiin (Isoaho)

Soveltavan kemian väitöskirjatyössään Jukka Pekka Isoaho tutki mekaanisen massan valkaisussa käytettävän kemikaalin, natriumditioniitin, vaikutusta puukuitujen valkaistavuuteen. Tutkimus selvensi yleisten prosessiparametrien käyttöä ja optimointia tehdasolosuhteissa. Tutkimus osoitti, että arvioitaessa ditioniitin valkaisutehokkuutta ja käyttökustannuksia on tiedettävä aktiivisen ditioniittikonsentraation väkevyys valkaisuhetkellä. Natriumditioniittia käytetään yleisesti sanomalehtipaperinvalmistuksessa.
Julkaistu
31.5.2019

Natriumditioniitin (Na2S2O4) ensimmäisen valmistussynteesi tehtiin jo vuonna 1870, jolloin sillä havaittiin olevan voimakas pelkistävä ominaisuus. Kyseistä ominaisuutta on hyödynnetty sen jälkeen muun muassa vaateteollisuudessa, paperiteollisuudessa ja orgaanisissa synteeseissä.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin ditioniittivalkaisun peruskemiallisia ilmiöitä valkaisukemikaalin valmistuksessa, liuoksen varastoinnissa ja mekaanisen massan valkaisussa. 

Perusta ditioniittivalkaisun hallinnalle tehdasolosuhteissa muodostuu jo liuoksen valmistuksen yhteydessä. Kaikki ne häiriötekijät, jotka johtuvat valmistusprosessista ja sen epätäydellisistä säädöistä, voivat kulkeutua lopuksi paperikoneelle asti ja aiheuttaa koneen märkäosan kemian ongelmia. 

Valkaisussa tapahtuvien rikkiyhdisteiden reaktioiden ymmärtäminen onkin paperinvalmistajille erittäin merkityksellistä. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että lähtökohta ditioniitin valkaisutehokkuutta ja käyttökustannuksia arvioitaessa perustuu valkaisuhetkellä olevan aktiivisen ditioniittikonsentraation väkevyyden tietämiseen.

Uusia ideoita teollisuusmittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan

Perustutkimuksissa on usein jäänyt keskeneräiseksi valkaisun peruskemian tunteminen ja on syvennytty ainoastaan teollisuusprosessin lopputuloksen, massan vaaleuden nostamiseen. 

Tässä tutkimuksessa ditioniittivalkaisua on tarkasteltu laaja-alaisesti kemikaalin valmistuksesta aina tehdasolosuhteissa tapahtuviin ditioniittivalkaisun jälkeisiin rikkiyhdisteiden hapettumisreaktioihin saakka.  Vaikka tulokset pohjautuvat suurimmaksi osaksi laboratoriomittakaavan tutkimustuloksiin, ne synnyttävät ideoita ja ovat sovellettavissa myös prosessimittakaavan ditioniittivalkaisun hallintaan.

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa,2019.  ISSN 2489-9003; 85; ISBN 978-951-39-7768-9 (PDF), SBN 978-951-39-7768-9 (PDF).

Linkki väitöskirjaan: 

FM Jukka Pekka Isoahon soveltavan kemian väitöskirjan " Dithionite Bleaching of Thermomechanical Pulp — Chemistry and Optimal Conditions" tarkastustilaisuus on 31.5.2019 klo 12:00 Vanhassa juhlasalissa (Seminarium), S212. Vastaväittäjänä toimii professori Jouni Paltakari (Aalto yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Jukka Pekka Isoaho valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 1993. Isoaho työskentelee tällä hetkellä Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella laboratorioinsinöörinä.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Jukka Pekka Isoaho, jukka.p.isoaho@jyu.fi, +358 40 805 3689
Tiedottaja Tanja Heikkinen, viestinta@jyu.fi, +358 50 581 8351