29.4.2021 Tiourea ja selenourea apuvälineinä σ-aukkojen vuorovaikutusten tutkimuksessa (Chernysheva)

Äskettäin käyttöön otettu termi "σ-aukkojen vuorovaikutukset" käsittää halogeeni-, kalkogeeni-, pniktogeeni- ja tetrelisidoksen, joita on aiemmin kuvattu itsenäisiksi vuorovaikutuksiksi. Väitöskirjassaan FM Maria Chernysheva on tutkinut tällaisten vuorovaikutusten luonnetta. Hän osoitti, että ainakin halogeeni- ja kalkogeenisidoksilla on todellakin läheisiä yhtäläisyyksiä niiden σ-aukko-indusoidussa alkuperässään ja eroavat pääasiassa sidoksen luovuttajaatomista. Lisäksi Chernysheva paljasti, että samat lajit voivat toimia sekä luovuttajana että σ-aukkojen vuorovaikutuksen hyväksyjänävastaanottajana selenourean ja tiourean adduktissa erilaisten halogenoitujen lajien kanssa.
Julkaistu
29.4.2021

Kun selenoureatyhdisteet ja tioureatyhdisteet ovat vuorovaikutuksessa halogeenia sisältävien lajienyhdisteiden kanssa, seleeni/rikki voivat toimia σ-aukkojen vuorovaikutuksen luovuttajina, kun taas halogeeniatomi - akseptorina ja päinvastoin. Molemmissa tapauksissa halogeeniatomin luonne vaikuttaa suuresti vuorovaikutuksen voimakkuuteen: vuorovaikutuksen vahvuus kasvaa halogeenin koon ja polarisoituvuuden kasvaessa. Näin ollen jodi johtaa vahvempien Ch⋅⋅⋅Hal-sidosten muodostumiseen muihin halogeeneihin verrattuna.

Kalkogeeniatomin luonteella on myös vaikutusta σ-aukkojen vuorovaikutukseen, mikä heijastuu sekäkiteiden koostumuksessa. Seleenin suurempi koko ja suurempi polarisoituvuus kuin rikkin, mahdollisesti altistavat vahvojen Se–Se-sidosten muodostumiselle enemmän kuin S–S-sidosten muodostumiselle. Tämä johtaa oletukseen, että kalkogeeniatomin luonne ei vaikuta σ-aukkojen vuorovaikutuksen voimakkuuteen samassa määrin kuin halogeenin luonne kuvatuissa vuorovaikutuksissa.

Väitöskirjassa esitetyt tulokset eivät ole pelkästään tieteelliseltä kannalta mielenkiintoisia, mutta niillä voi myös olla potentiaalista käytännön merkitystä. Esimerkiksi, S⋅⋅⋅I- ja Se⋅⋅⋅I-vuorovaikutuksilla on tärkeä rooli materiaalikemiassa ja farmakologiassa antibakteerisen ja kilpirauhasen vastaisen vaikutuksensa vuoksi.

Maria Chernyshevan väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöskirjojen -sarjassa, numero 370, Jyvskylä, 2021.
ISSN 2489-9003; 370, ISBN 978-951-39-8595-0.
Linkki julkaisuun: .

Maria Chernysheva syntyi vuonna 1988 Moskovassa Venäjällä. Hän sai filosofian kandidaatin tutkinnon materiaalitieteestä ja uusien materiaalien teknologiasta Lomonosovin Moskovan valtion kemiallisen kemian tekniikan yliopistossa Venäjällä vuonna 2009. Myöhemmin, vuonna 2012, Chernysheva suoritti kaksi filosofian maisterin tutkintoa materiaalikemiasta Itä-Suomen yliopistossa Suomessa sekä kemian ja uusien materiaalien tekniikasta Lomonosovin Moskovan valtion kemiallisen kemian tekniikan yliopistossa Venäjällä.

FM Maria Chernyshevan epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöskirjan " σ-aukkojen vuorovaikutukset: elektronien luovuttajien ja vastaanottajien luonne selenoureassa, tioureassa, halogenoiduissa yhdisteissä, substituoiduissa bentseeneissä ja niiden addukteissa" tarkastustilaisuus on 29.4.2021 Ylistönrinteellä kello 12-16 (YlistöFYS1). Vastaväittäjänä on professori Pierangelo Metrangolo (Politecnico di Milano, Italia) ja kustoksena on professori Matti Haukka Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti.
Linkki Zoom-webinaariin (suositellaan Zoom-sovellusta tai Google Chrome selainta): 

Puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä (kustokselle): +358 40 805 4666