Ģ��ֱ��

KM, TtM Elina Hämäläisen väitöstutkimus selvitti yhteensä yli 700 kuudesluokkalaisen ja lukiolaisen kriittisen nettilukemisen taitoja sekä taitojen tukemiseksi suunniteltujen kouluinterventioiden tehokkuutta.

Kouluopetuksella voidaan parantaa nuorten kriittisen nettilukemisen taitoja

Väitöstutkimuksessa luokanopettajat toteuttivat tutkivan nettilukemisen intervention kuudensilla luokilla sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat lukiossa. Intervention aikana nuorille opetettiin tiedonhaun, luotettavuuden arvioinnin ja synteesin laatimisen taitoja, ja lisäksi näitä taitoja harjoiteltiin itsenäisesti ja yhteisöllisesti. Interventiot olivat osa tavallista kouluopetusta ja ne sisälsivät opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä kummallakin kouluasteella.

Intervention jälkeisessä nettilukutehtävässä molempien kouluasteiden nuoret huomioivat paremmin lähteiden piirteitä, kuten kirjoittajan tai julkaisijan asiantuntijuuden.

”On rohkaisevaa, että juuri nämä taidot paranivat interventioiden aikana”, Hämäläinen iloitsee. ”Esimerkiksi asiantuntijuuden arviointi on hyvin keskeinen taito internetin tekstiviidakossa, jossa esiintyy alkuperältään ja luotettavuudeltaan hyvin vaihtelevaa informaatiota”, Hämäläinen jatkaa.

”Kaikkien positiivisinta oli, että interventio auttoi erityisesti alkutestitaidoiltaan heikoimpia lukiolaisia parantamaan taitojaan. Tulos on hyvin tärkeä, sillä juuri he ovat kaikkein alttiimpia vääristyneelle informaatiolle”, Hämäläinen korostaa.

Vaikka nuorten kriittisen nettilukemisen taidot kehittyivät, niihin jäi selvästi parantamisen varaa.

”Yksittäinen interventio ei useimmiten ole riittävä. Syvällisten ja monipuolisten kriittisen nettilukemisen taitojen kehittyminen näyttäisi edellyttävän säännöllistä ja suunnitelmallista harjoittelua eri oppiaineiden yhteydessä ja kaikilla kouluasteilla”, Hämäläinen toteaa.

”Näiden taitojen opettaminen tulisi myös aloittaa riittävän varhain eli jo alakoulussa ikätasoisesti sopivalla tavalla. Peruskoululla on mahdollisuus kehittää kaikkien, erilaisista lähtökohdista tulevien lasten ja nuorten taitoja.”

Taidoissa suuria eroja

Tutkimus paljasti myös merkittäviä eroja niin kuudesluokkalaisten kuin lukiolaistenkin kriittisen nettilukemisen taidoissa. Osa nuorista oli melko taitavia tekstien luotettavuuden arvioitsijoita, kun taas esimerkiksi osalla lukiolaisista taidot olivat yllättävän heikot.

”Vaikka taitavimmat kuudesluokkalaiset olivat luotettavuuden arviointitaidoissaan lukiolaisten tasolla, suurimmalle osalle nettitekstien luotettavuuden arviointi oli hyvin vaikeaa – myös intervention jälkeen”, Hämäläinen toteaa.

Tutkimuksessa käytetyt lukutehtävät edellyttivät perustelemisen ja kirjoittamisen taitoja, mikä lisäsi tehtävien haasteellisuutta. Kuitenkaan luetun ymmärtämisen ja lukusujuvuuden yhteydet nuorten kriittisen nettilukemisen taitoihin eivät olleet yksiselitteisiä.

”Selkeimmin kriittisen nettilukemisen taitoihin olivat yhteydessä nuorten omat uskomukset siitä, arvioivatko he kirjoittajaa tai vertaavat lähteitä lukiessaan nettitekstejä sekä tehtäväaihe ja nuorten tekemät tekstivalinnat. Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan yksilöllisten tekijöiden merkityksestä sekä siitä, miten ja missä vaiheessa taitoerot kehittyvät”, Hämäläinen toteaa.

KM, TtM Elina Hämäläisen kasvatustieteen väitöskirjan "Examining and enhancing adolescents' critical online reading skills" tarkastustilaisuus lauantaina 2.9.2023 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen Lea Pulkkisen salissa. Vastaväittäjänä professori Päivi Rasi-Heikkinen (Lapin yliopisto) ja kustoksena dosentti Eija Räikkönen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa .

Elina Hämäläinen on valmistunut terveystieteiden maisteriksi ja terveystiedon aineenopettajaksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006 sekä kasvatustieteen maisteriksi ja psykologian aineenopettajaksi vuonna 2017. Hämäläinen on työskennellyt vuodesta 2006 alkaen useilla Jyväskylän yliopiston laitoksilla opetus- ja tutkimustehtävissä opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen parissa. Hän on myös toiminut yhden lukuvuoden ajan lukion terveystiedon ja psykologian aineenopettajana sekä osallistunut erilaisten oppimateriaalien arviointiin ja suunnitteluun. Väitöstutkimuksen hän aloitti vuonna 2017 ja sen aineisto on kerätty Suomen Akatemian rahoittamissa iFuCo- ja Aroni-hankkeissa. Lisäksi väitöstutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitos. Tällä hetkellä Hämäläinen työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella vuorovaikutusvastaavana ja tutkijana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa CRITICAL-hankkeessa.