Ģ��ֱ��

Tekniikan alalle tarvitaan lähivuosina runsaasti uusia, koulutettuja osaajia. Yhä useampi alalle hakeutuva on vieraskielinen. Koska puutteellisen kielitaidon on todettu olevan merkittävä este työllistymiselle ja uralla etenemiselle, insinööriopiskelijoiden kielitaitoon liittyvät kysymykset ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä.

Kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että sekä opiskelijat että opettajat pitivät suomen osaamista tärkeänä insinöörin ammatissa. Vaadittavan kielitaidon piirteet kuitenkin vaihtelevat tilanne-, tehtävä- ja työpaikkakohtaisesti. – Kielitaitovaatimuksia epäiltiin myös toisinaan ylimitoitetuiksi. Ajateltiin, ettei insinööri tarvitse ”täydellistä” kielitaitoa, Korkeamäki kuvailee.

Tutkimukseen osallistuneet arvioivat alalla tarvittavaa suomea opittavan parhaiten käytännön tilanteissa ammattiaineiden opinnoissa, työharjoittelujaksoilla sekä ansiotyössä. Tuloksesta on pääteltävissä, että yhteistyötä eri aineiden opettajien samoin kuin oppilaitosten ja työelämän kesken on aiheellista tiivistää.

Vieraskieliset eivät erotu muista opiskelijoista

Korkeamäen tutkimuksen mukaan suomen kielen ja viestinnän opettajat eivät pääasiassa suomenkielisistä koostuvissa opetusryhmissä olleet juurikaan kiinnittäneet huomiota maahanmuuttotaustaisiin opiskelijoihinsa. Syynä olivat suuret ryhmäkoot ja oppijakeskeiset opetusmenetelmät, mutta myös pyrkimys kohdella kaikkia yhdenmukaisesti.

Vaarana kuitenkin on, että vieraskielinen opiskelija jää vaille tarvitsemaansa tukea. Opettajat toivoivat oppilaitoksiinsa lisää erillisiä suomi toisena kielenä -opintoja.

Suomi, englanti ja ”muut kielet”

Opiskelijoiden käsityksissä insinöörin tarvitsemasta kielitaidosta painottuivat suomi ja englanti, ja heidän mainintansa muista osaamistaan kielistä olivat niukkoja. Opettajat tunnistivat eri kielten merkityksen työelämässä, mutta opiskelutilanteissa he suhtautuivat varautuneesti esimerkiksi opiskelijoiden omien kielten käyttöön.

Tutkimus osoittaa, että maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden monipuolista kielitaitoa ei osata riittävästi arvostaa eikä hyödyntää. – Koko yhteiskunnassa kaivataan lisää tietoa opiskelijoiden monikielisten resurssien merkityksestä opinnoissa sekä tarpeesta työelämässä, väittelijä toteaa.

FM, KL Aira Korkeamäen soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Insinöörin työtehtävissä tarvittava suomen kielen taito ja sen oppiminen ammattikorkeakoulujen S2-opiskelijoiden sekä suomenopettajien käsitysten mukaan” tarkastustilaisuus on 2.9.2023 alkaen klo 12 salissa S212. Vastaväittäjänä toimii Kielikeskuksen johtaja, dosentti Taina Juurakko-Paavola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Heidi Vaarala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies Jyväskylä: Ģ��ֱ��, 2023, 324 p. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 685) ISBN 978-951-39-9711-3 (PDF)

Julkaisun voi lukea osoitteesta

Taustatietoja:

Korkeamäki kirjoitti ylioppilaaksi Vihdin yhteiskoulusta vuonna 1972. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1982 ja kasvatustieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2005. Hänellä on aineenopettajan, luki-erityisopettajan sekä suomi toisena ja vieraana kielenä -opettajan pätevyys.

Työuransa Korkeamäki on tehnyt aikuiskoulutuksessa eri oppilaitoksissa, muun muassa sosiaali- ja terveysalalla. Kaksikymmentä viime vuotta hän työskenteli tekniikan alalla Metropolia-ammattikorkeakoulussa, josta jäi eläkkeelle vuoden 2021 alusta.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Aira Korkeamäki, 040 5341 362, aira.korkeamaki@gmail.com