29.1.2021: Kaappi-imettäjiä vai imetysaktivisteja? – Yli vuoden jatkuva imetys äitien kokemuksissa ja mediateksteissä (Säilävaara) VERKKOVÄLITTEINEN

Imetyksen sopivaan pituuteen liittyy vahvoja kulttuurisia määrittelyjä. Tutkimustietoa siitä, miten yli vuoden lastaan imettäneet äidit asian kokevat on kuitenkin vähän.
Jenny Säilävaara, kuvaaja Topi Kilpi
Julkaistu
29.1.2021

YTM Jenny Säilävaara tutki väitöskirjassaan pitkään imettäneiden suomalaisäitien kokemuksia sekä median kirjoituksia pitkäkestoisesta imetyksestä. Äidit kuvasivat kokemuksiaan osin ristiriitaisiksi.

– Äidit saattoivat kuvailla imetyksen positiivisia puolia, eli sitä, miten imetys voimaannutti heitä, tai että suhde lapseen muodostui imetyksen avulla erityisen toimivaksi. Samanaikaisesti he kertoivat kuitenkin joutuvansa usein salailemaan imetystään ja kokevansa, että ympärillä olevat ihmiset eivät ymmärrä, Säilävaara toteaa.

Pitkäkestoinen imetys mediassa

Ylen ja Helsingin Sanomien internetsivujen testejä analysoidessaan Säilävaara huomasi, että useimmiten ääneen pääsevät erilaiset ammattilaiset.

– Äitien kokemukset pitkäkestoisesta imetyksestä ovat esillä, mutta usein niin, että kommentoimassa on esimerkiksi lääkäri. Suomen terveysviranomaisten suositus jatkaa imetystä vuoden ikään asti, on myös vahvasti esillä, vaikka WHO:n kahden vuoden imetyssuositus koskee myös Suomea, Säilävaara kertoo.

Äitiyden rajatut valinnat

Säilävaaran tutkimus osoittaa, että äitiyteen ja imetykseen liittyvät teot liittyvät vahvasti kulttuurisiin odotuksiin, eikä niistä poikkeaminen ole välttämättä helppoa. Hyvän äitiyden raamit ovat kapeat.

– Toivoisin tutkimukseni tuovan esille äitiyden moninaisuutta. Lapsen ruokkimiseen liittyy paljon tunteita: pulloruokkijat voivat joutua puolustelemaan ja selittelemään siinä missä ”liian” pitkään imetystä jatkaneet äiditkin, Säilävaara sanoo.

– Tutkimukseni äidit kertoivat imetyksen olevan pitkään jatkuessaan arkista tekemistä, johon monet kuvasivat päätyneensä, koska imetys toimi hyvin ja helpotti jokapäiväistä elämää myös ravinnollisia merkityksiä pidemmälle, Säilävaara kiteyttää.

YTM Jenny Säilävaaran sukupuolentutkimuksen väitöskirjan "Pitkään imettäneet äidit – Tutkimus äitien fyysisestä, sosiaalisesta ja emotionaalisesta tilasta" tarkastustilaisuus pidetään 29.1.2021 klo 12. Vastaväittäjänä toimii akatemiatutkija, dosentti, YTT, Riikka Homanen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, dosentti, FT Martina Reuter (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on +358408053259.

Teos on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations, ISSN 2489-9003; 347, ISBN 978-951-39-8503-5 (PDF)
Teos on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteesta

Jenny Säilävaara kirjoitti ylioppilaaksi Nokian lukiosta vuonna 1999 ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2009.

äپٴᲹ:
Jenny Säilävaara, puh. 0408053102, jenny.w.sailavaara@jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi