28.9.2022 Ihmissuhteiden tavoittelu – käyttäytymis- ja aivovasteet korreloivat sosiaalisen hyväksynnän ja hylkäämisen välillä (Xukai Zhang)

Ihminen on pohjimmiltaan sosiaalinen laji, joka luottaa ihmissuhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen selviytyäkseen ja mielenterveytensä turvaamiseksi. Jyväskylän yliopistossa tehty väitöskirja valottaa, miten ihmiset tekevät päätöksiä tärkeistä ihmissuhteista ja miten he reagoivat eri ihmisten sosiaalisiin arvioihin.
MA Xukai Zhang defends his doctoral dissertation on September 28, 2022.
Julkaistu
28.9.2022

Sosiaalinen hyväksyntä ja hylkääminen toimivat evoluution näkökulmasta tärkeinä sosiaalisina signaaleina ihmissuhteiden muodostumisessa. Motivaatio kuulua joukkoon saa ihmisen pyrkimään kohti myönteisiä sosiaalisia tuloksia kuten hyväksyntää ja läheisyyttä. Vastaavasti negatiivisia sosiaalisia tuloksia, kuten hylkäämistä ja yksinäisyyttä pyritään välttämään. Ihmisten välisen vuorovaikutuksen lopputulos voi kuitenkin olla myönteinen tai kielteinen, ja jokainen kokee elämässään sosiaalista hyväksyntää ja hylkäämistä jossain määrin.

Sosiaalisella hyväksynnällä on merkityksellinen rooli ihmissuhteiden luomisessa ja se ohjailee ja säätelee yksilöiden välistä vuorovaikutusta. Koemme elämässämme kuitenkin monia sosiaalisen hylkäämisen skenaarioita, kuten työnhaussa epäonnistuminen tai romanttisen kumppanin hylkäämäksi tuleminen, jotka kaikki voivat olla turhauttavia ja tuskallisia.

Sillä, miten aivot reagoivat sosiaaliseen hyväksyntään ja hylkäämiseen, voi olla syvällisiä vaikutuksia siihen, kuinka ihminen muodostaa suhteita tulevaisuudessa. Tämän takia on tärkeää ymmärtää, miten ihmiset tekevät päätöksiä pyrkiessään suhteisiin ja miten he käsittelevät myönteistä ja kielteistä sosiaalista palautetta. MA Xukai Zhangin psykologian väitöskirja edistää näitä tavoitteita tutkimalla käyttäytymistä ja aivojen vastetta sosiaalisten suhteiden tavoittelun aikana.

Itselle merkityksellisen henkilön sosiaalisella palautteella on suurempi painoarvo

Zhang loi väitöstutkimustaan varten uudenlaisen online-pikadeittailutehtävän, jossa osallistujat tapasivat ja valitsivat potentiaalisia romanttisia kumppaneita ja näkivät kunkin kumppanin palautteen. Tämä antoi tutkijalle mahdollisuuden erottaa useita eri vaiheita sosiaalisen suhteen tavoittelussa (kuten päätöksentekovaihe, ennakointivaihe ja palautteen käsittelyvaihe) ja mitata niihin liittyviä aivotoimintoja.

– Tulokset osoittivat, että ihmisillä on vahva motivaatio tietää itselleen tärkeiden henkilöiden tekemästä sosiaalisesta arvioinnista. Itselle tärkeiden henkilöiden antama hyväksyntä tai hylkääminen olivat vastaavasti palkitsevia tai tuskallisia tapahtumia, Xukai Zhang raportoi.

Väitöskirjassa tutkitaan myös, miten odottaminen vaikuttaa sosiaaliseen palautteeseen sosiaalisten suhteiden tavoittelun aikana, sillä sosiaalinen palaute ei aina ole välitöntä sosiaalisessa kontekstissa. Vähentynyt palkitsemispositiivisuus (RewP) havaittiin itselle merkityksettömiltä henkilöiltä saadun palautteen osalta pitkässä odotusolosuhteessa. Lisääntynyttä RewP:tä sen sijaan havaittiin tärkeäksi koettujen henkilöiden antaman palautteen osalta vastaavan odottamisen jälkeen.

– Nämä tulokset osoittivat, että odotusajan vaikutus vertaisilta saatuun palautteeseen liittyvään palkitsemisarvoon vaihtelee joko vähentyen tai lisääntyen, riippuen yksilöllisistä mieltymyksistä, kuten siitä, koetaanko palautteen antaja itselle merkitykselliseksi vai ei, Xukai Zhang raportoi.

Sosiaalisen hylkäämisen kokemukset yhteydessä psykologisten häiriöiden esiintymiseen

– Jokapäiväisessä kokemuksessamme eroamiset, rikkoutuneet ihmissuhteet ja läheisimpien ihmisten menettäminen ovat usein emotionaalisesti tuhoisimpia tapahtumia. Nämä kivuliaat sosiaaliset tapahtumat liittyvät merkittävästi erilaisten psykologisten häiriöiden, kuten persoonallisuushäiriöiden, masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden sekä jopa itsemurhien ja henkirikosten esiintymiseen ja jatkuvuuteen, Xukai Zhang sanoo. – Siksi on tärkeää löytää keinoja lievittää tai vähentää sosiaalisen hylkäämisen aiheuttamaa sosiaalista kipua.

Koska aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet oksitosiinin mahdollisesti vaikuttavan sosiaalisen käyttäytymisen säätelyyn sekä negatiivisten tunteiden vähentämiseen, tutki Xukai Zhang oksitosiinin vaikutusta sosiaaliseen hylkäämiseen. Oksitosiinia saava tutkittavien ryhmä osoitti merkittävästi alhaisempaa theta-tehoa lumelääkettä saavaan ryhmään verrattuna, kun he kokivat sosiaalisen hylkäämisen. Tämä osa väitöstutkimusta paljasti oksitosiinin kipua vähentävän vaikutuksen ulottuvan myös hylkäämisen kokemukseen.

Väitöskirjan tulokset laajentavat ymmärrystämme sosiaalisten suhteiden tavoittelusta. Tulokset paljastivat sosiaalisten suhteiden tavoittelun eri vaiheet, niitä vastaavat ennakoivat ja palautteeseen liittyvät ERP-komponentit ja vahvistivat sosiaalisen kivun tärkeät neuraaliset indikaattorit. Tulokset korostavat myös yksilöllisten mieltymysten ja odotusaikojen tärkeää vaikutusta sosiaalisen palautteen käsittelyyn. Lisäksi tulokset oksitosiinin kipua vähentävistä vaikutuksista tarjoavat uuden lähestymistavan sosiaaliseen hylkäämiseen liittyvien psykopatologisten häiriöiden hoitoon tulevaisuudessa.

MA Xukai Zhangin psykologian väitöskirjan "Pursuit of Interpersonal Relationships: Behavioral and Brain response correlates of social acceptance and rejections" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä on professor Jutta Peterburs (Medical School Hamburg) ja kustoksena professori Paavo Leppänen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa .

Yleisö voi seurata väitöstä paikan päällä tai verkon välityksellä osoitteessa:  

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

Xukai Zhang
xukai.x.zhang@student.jyu.fi