Ä¢¹½Ö±²¥

Psyridoun tulokset osoittavat, että vaikka varhain havaitut lukemisen vaikeudet ovat usein varsin pysyviä, toisilla ne lieventyvät ja on niitäkin, joille lukemisvaikeudet ilmaantuvat vasta myöhemmillä luokilla. Onkin tärkeää tarkastella lukemisen kehittymistä pitkällä aikajänteellä ja tunnistaa tekijöitä, jotka liittyvät lukemisongelmien riskien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että varhaiset kognitiiviset taidot ja vanhempien lukemisen vaikeudet ennakoivat lukemisen vaikeuksia nuoruusvuosiin saakka. Lapset ja nuoret, joilla oli vaikeuksia lukemisessa, suoriutuivat keskimääräistä heikommin useissa kognitiivisissa taidoissa jo ennen kouluikää ja heidän vanhemmillaan oli useammin vaikeuksia lukemisessa.

Puheen ymmärtämisen vaikeuksien 2,5-vuotiaana havaittiin esimerkiksi ennakoivan heikkoa suoriutumista PISA lukemisen testissä 15-vuotiaana. Riskitekijät, kuten suvun lukemisen vaikeudet tai varhaislapsuuden viivästynyt puheen ymmärtäminen, eivät kuitenkaan aina johda lukemisvaikeuksiin.

Lisää tietoa tekijöistä, jotka liittyvät lukemisen vaikeuksien lieventymiseen tarvitaan. Niitä voidaan hyödyntää sellaisten tukijärjestelmien ja interventio-ohjelmien kehittämisessä, joista on apua lukemisvaikeuksien suhteen riskiryhmään kuuluville lapsille. Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että tytöt selviytyivät poikia useammin lukemisvaikeuksistaan, mutta varsinaista syytä erilaisille kehityspoluille ei vielä löydetty.

Yksi väitöskirjan keskeisiä tutkimuksen kohteita olivat myös lukemisen vaikeuksien pysyvyyden tunnistamisessa käytettävät tutkimusmenetelmät. Tulokset näyttävät miten yksittäisten erottelevien raja-arvojen asettaminen voi johtaa vääriin arvioihin lukemisvaikeuksien pysyvyydestä, erityisesti kun muuttuviin ryhmiin kuuluvat sijoittuvat juuri valitun raja-arvon ala- tai yläpuolelle. Tämä voi myös luoda vääriä mielikuvia ryhmien tarkkarajaisuudesta ja lasten riskistä lukemisvaikeuksien kehittymiseen. Sillä, mihin ja miten raja-arvot asetetaan, on merkitystä ja eettisiä seuraamuksia. Se voi vaikuttaa sekä siihen, kenellä tunnistetaan olevan lukemisen vaikeuksia, myös siihen, kuka saa lisätukea.

KM Maria Psyridoun kasvatustieteen (Opettajankoulutuslaitos) väitöskirjan "Reading development from age 2 to 16: Divergent developmental pathways and their early identification" tarkastustilaisuus pidetään 28.8. klo 12.00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Kate Nation (University of Oxford) ja kustoksena apulaisprofessori Minna Torppa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielenä on englanti.

Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä:

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053538

Publication:

Ä¢¹½Ö±²¥, 2020, 73 p. JYU Dissertations number 267, Jyväskylä 2020; ISBN 978-951-39-8254-6; ISSN 2489-9003

Taustatietoa:

Maria Psyridou on suorittanut varhaiskasvatuksen kandidaatintutkinnon Kreikassa (University of Thessaly) vuonna 2013 ja kasvatustieteen maisterin tutkinnon vuonna 2015 Jyväskylän yliopistossa. Sen jälkeen hän toiminut tutkijakoulutettavana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Alli Paasikiven säätiö.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Maria Psyridou, maria.m.psyridou@jyu.fi, +358408053016

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi