Ä¢¹½Ö±²¥

KM, FM Mekonnen Mulat selvitti väitöskirjassaan etiopialaisten kuurojen ja huonokuuloisten oppilaiden sosio-emotionaalisia ongelmia ja minäkäsitystä eri koulumuodoissa, kuten erityiskoulussa, erityisluokilla tai integroidussa julkisen koulun luokissa.

Kehittyvissä maissa, kuten Etiopiassa, suurin haaste kuurojen ja huonokuuloisten tasa-arvoon on oikeus koulutukseen. Kielteiset asenteet ja haitalliset kulttuuriset uskomukset kuuroutta kohtaan vaikuttavat kuurojen ja huonokuuloisten lasten kehitykseen ja johtavat toisinaan jopa lasten eristämiseen.

– Monet etiopialaiset kuurot ovat vielä koulutuksen ulkopuolella etenkin maaseudulla. Vaikka tilanne on parantunut, kuuroista lapsista vain alle 10 prosenttia pääsee kouluun. Melkein kaikki oppivat viittomakielen vasta koulussa, kertoo Mulat.

Kouluun pääseminen ei kuitenkaan takaa oppilaan käyvän perusopetusta loppuun saakka.

– Olen seurannut kuurojenopetuksen tilannetta pitkään ja toistuvasti törmännyt kuurojen ja huonokuuloisten viidesluokkalaisten oppilaiden koulun keskeyttämisen ongelmaan, vuosia kuurojenopettajana ja kuurojen opetuksen kehittämisen parissa työskennellyt Mulat kertoo.

Tuloksista tukea kuurojenopetuksen kehittämiseen

Mulatin väitöstutkimuksen yksi päätavoite oli saada tietoa siitä, miksi monet kuurot ja huonokuuloiset oppilaat keskeyttävät koulunkäynnin siirryttyään viidennelle luokalle yleisopetukseen. Kolmeosaisen tutkimuksen tuloksista selvisi kuuroilla ja heikosti kuulevilla oppilailla olevan kuuleviin oppilasiin verrattuna heikompi minäkäsitys sekä koulumenestys. Erityisesti oppilailla oli verrokkiryhmää heikommat lukutaidot ja huonompi suhde vanhempiinsa.

Yleisopetukseen viidennelle luokalle siirryttäessä erityisluokilla olevien oppilaiden akateeminen minäkuva ja koulumenestys laskivat. Sen sijaan erityiskouluissa opiskelevilla lapsilla ei viidennelle luokalle siirtyessä tapahtunut muutoksia. Kaikkien ryhmien oppilaiden sosiaalinen minäkuva kehittyi positiivisesti viidennelle luokalle siirtymisen myötä.

Mulatin väitöstutkimus auttaa päättäjiä ymmärtämään kuurojen kommunikointitarpeet, ja erityisesti viittomakielen tärkeyden, kun he suunnittelevat kuurojen opetuksen kehittämistä.

KM, FM Mekonnen Mulatin erityispedagogiikan väitöskirjan "The Self-Concept and Socio-Emotional Development of Deaf and Hard-of-Hearing Students in Different Educational Settings and their Hearing Peers in Ethiopia" tarkastustilaisuus järjestetään keskiviikkona 28.11.2018 klo 12 alkaen Mattilanniemessä, Agorassa salissa Auditorio 1 (Martti Ahtisaari –sali). Vastaväittäjänä toimii Dr. Senior Lecturer Susie Miles (University of Manchester) ja kustoksena professori Hannu Savolainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Mekonnen Mulat, mekonnen.mulat@felm.org, puh. 045 151 7287. Väittelijä puhuu sujuvaa suomea.

Tiedottaja Kirke Hassinen, viestinta@jyu.fi, puh. 040 846 1395

Mekonnen Mulat valmistui ylioppilaaksi vuonna 1984, jonka jälkeen hän opiskeli biologiaa Addis Ababan yliopistossa, valmituen bilogian opettajaksi vuonna 1988. Mulat jatkoi opintojaan Jyväskylän yliopistossa, ja valmistui erityispedagogiikan (KM) -95, ja molekyylibiologian FM -97. Mulat on tehnyt palkittua pioneerityötä kuurojen aseman parantamiseksi Etiopiassa. Hän on työskennellyt aiemmin Hosainan kuurojenkoulun opettajana ja toimii nykyään Felm:n kehitysyhteistyöhankkeen (Social and Educational Program for the Deaf, SEP Deaf) projektikoordinaattorina, työnantajaan Suomen Lähetysseura.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 41, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7617-0 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa .