Ģ��ֱ��

Yläkouluikäisten oppilaiden koulupäivää sävyttävät vaihtuvien oppiaineiden, opettajien ja ryhmäkokoonpanojen sekä erilaisten vuorovaikutustilanteiden tuomat muutokset. Pöysän tutkimustulokset osoittivat, että myös kiinnittyminen, eli se, miten oppilas osallistuu oppimiseen ja sitoutuu työskentelyyn, vaihtelee oppimistilanteesta toiseen.

Laadukas opetusvuorovaikutus tukee oppilaan tilannesidonnaista kiinnittymistä

Väitöstutkimuksessaan Pöysä tarkasteli eri tilannetekijöiden yhteyttä oppilaiden oppitunnille kiinnittymisen kokemuksiin. Havaittiin, että luokkahuoneen opetusvuorovaikutuksen laatu oli yhteydessä oppilaiden tilannesidonnaiseen kiinnittymiseen. Oppitunneilla, joilla opettajan tunnetuki oli vahvaa ja toiminnan organisointi selkeää, oppilaiden kiinnittyminen oppituntiin oli vahvempaa.

– Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden tilannesidonnaisen kiinnittymisen tukemisessa, Pöysä toteaa. – Opettaja voi tukea tätä esimerkiksi huomioimalla oppilaiden erilaiset tarpeet, olemalla heille läsnä sekä panostamalla turvallisuuden kokemusta edistävään hyvin organisoituun ja ennakoitavaan oppimisympäristöön, hän selventää.

Haasteena on tunnistaa tukea tarvitsevat oppilaat

Oppilaan tilannesidonnainen kiinnittymiseen oppitunneilla voi olla yhteydessä myös oppilaaseen liittyvät tekijät. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että esimerkiksi tyttöjen tilannesidonnainen kiinnittyminen oli keskimäärin korkeampaa kuin poikien. Tästä syystä poikien tilannesidonnaiseen kiinnittymiseen yläkoulussa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ohjauksessa ja työskentelyn suunnittelussa.

Lisäksi väitöstutkimuksessa selvitettiin sitä, millainen oppilaan suhde kouluun, opiskeluun ja oppimiseen on ylipäätään ja miten se on yhteydessä oppitunneilla ilmenevään kiinnittymiseen.

– Tulokset osoittivat, että oppilaan tilannesidonnainen ja yleinen kiinnittyminen ovat yhteydessä toisiinsa, mutta tämä yhteys ei ole samankaltainen kaikkien oppilaiden kohdalla, Pöysä toteaa. – Joillakin oppilailla on esimerkiksi toisia enemmän vaihtelua kiinnittymisessään oppituntien välillä kuin toisilla, hän kertoo.

KM Sanni Pöysä kasvatustieteen (Opettajankoulutuslaitos) väitöskirjan “Students’ situational engagement in lower secondary school: Association with overall engagement and contextual factors” tarkastustilaisuus pidetään 27.11.2020 klo 12.00 alkaen verkkovälitteisenä. Vastaväittäjänä toimii professori Marja Vauras (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Kristiina Lerkkanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kielenä on suomi. Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä:

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408053347

Julkaisutiedot: Pöysä, S. (2020). Students’ situational engagement in lower secondary school: Association with overall engagement and contextual factors. JYU dissertations, 315. (ISSN 2489-9003; ISBN 978-951-39-8382-6). Verkkojulkaisun osoite:

Taustatietoa

Sanni Pöysä kirjoitti ylioppilaaksi Palokan lukiosta vuonna 2001. Hän valmistui Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitokselta syksyllä 2013 kasvatustieteen maisteriksi ja hänellä on luokanopettajan ja erityisopettajan pätevyys. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt mm. apurahatutkijana, tohtorikoulutettavana ja projektitutkijana sekä viimeisen 2,5 vuoden ajan yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella.

Väitöstutkimusta ovat tukeneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta sekä opettajankoulutuslaitos ja Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto. Väitöksen jälkeen Pöysä siirtyy tutkijatohtorin tehtäviin Stressi ja vuorovaikutus luokassa (TESSI) –tutkimukseen tarkastelemaan opettajien ja oppilaiden kuormittuneisuutta ja hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia koronaepidemian aikana.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Sanni Pöysä, sanni.poysa@jyu.fi, +358408054775

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi