Ä¢¹½Ö±²¥

Sotilasorganisaatio omine perinteineen ja arvoineen asettaa ammattisotilaalle tiettyjä vaatimuksia ja rooliodotuksia. Länsimaiset asevoimat ovat kuitenkin yhä vahvemmassa vuorovaikutuksessa ympäröivään yhteiskuntaan, jonka muutokset näkyvät myös sotilasorganisaatiossa, sen normeissa ja ihanteissa.

YTM, TM Suvi Kourin väitöstutkimuksessa tarkastellaan Suomen puolustusvoimien upseereita yhteiskunnallisten muutosten, työelämän ja sotilasorganisaation vaatimusten sekä oman elämänsä arvojen ja tavoitteiden ristipaineessa. Pysyvyydet ja muutokset lomittuvat toisiinsa jännitteisinä prosesseina, joiden keskellä upseeri pyrkii paitsi sopeutumaan, myös vaikuttamaan organisaation kulttuuriin ja arvoihin. Tutkimuksen keskiössä ovat pysyvyyksien ja muutosten vaikutukset upseerin ammatin sukupuolittuneisuuteen.

– Sotilasyhteisössä nainen on näkyvä sukupuoli ja mies näkymätön ja vaiettu sukupuoli, jonka mukaan monet sotilaaseen liitettävät normit ja ihanteet kuitenkin rakentuvat, Kouri taustoittaa.

Naisten tulo purkanut osaltaan perinteistä sotilaan muottia

Upseerinaiset ovat joutuneet kehittämään strategioita, joiden avulla he ovat löytäneet paikkansa vahvan miesvaltaisessa organisaatiossa. Monet sotaan liittyvät traditiot elävät edelleen puolustusvoimissa ja vahvistavat upseerin ammatin stereotyyppisesti miehisiksi miellettyjä ihanteita, kuten fyysistä voimaa ja rationaalisuutta. Toisaalta myös organisaatio, sen kulttuuri ja ihanteet voivat muuttua.

Kourin väitöstutkimus osoittaa, että naisten astuminen sotilasorganisaatioon ja ammattisotilaan tehtävään on osaltaan purkanut perinteisen sotilaan muottia ja lisännyt niin ymmärrystä kuin tilaa erilaisille tavoille olla sotilas. Myös yhteiskunnalliset muutokset sukupuolirooleissa, sodankäynnin muutokset sekä työelämän uudenlaiset ihannetyöntekijän vaatimukset ovat edistäneet kyseisiä murroksia.

– Näyttää siltä, että upseerin työstä ja siihen liitettävistä ihanteista on tullut yhä enemmän niin sanotusti työtä muiden joukossa. Palvelutyömäisyys on tullut osaksi lähes kaikkea työtä ja sen myötä arvostetaan korkeammalle vuorovaikutustaitoja, kykyä myötätuntoon ja ihmisten kohtaamiseen – näin myös upseerin työssä, Kouri summaa.

Yhteiskunnalliset kehityslinjat sekä yksilötason ristiriidat ja vastarinta voivat purkaa upseerin ammatin sukupuolittuneisuutta ja avata tilaa luoda erilaisia, yksilöllisempiä sotilasidentiteettejä.

YTM, TM Suvi Kourin sosiologian väitöskirjan "Suomalainen upseeri murroksessa" tarkastustilaisuus pidetään 26.8.2022 alkaen klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Päivi Korvajärvi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena vanhempi yliopistonlehtori Pertti Jokivuori (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Teos on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 545, ISBN 978-951-39-9358-0 (PDF). Teos on luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa:

Suvi Kouri kirjoitti ylioppilaaksi Munkkiniemen yhteiskoulun lukiosta vuonna 1999. Hän valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017. Kouri on toiminut pitkään sotilaspastorin tehtävässä puolustusvoimissa ennen siirtymistään väitöskirjatutkijaksi. Väitöstutkimuksensa Kouri teki Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Väitöstutkimusta on yliopiston lisäksi rahoittanut Maanpuolustuksen kannatussäätiö.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Tutkija Suvi Kouri, puh. 050 536 7212, suvi.j.kouri@jyu.fi