Ģ��ֱ��

Hengellisyydestä kiinnostuneet eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset ovat omaksuneet tiibetinbuddhalaisuutta, uskontoa, joka kypsyi yli tuhat vuotta eristyneisyydessä. Sharapan analysoi keskustelupalstoja ja haastatteli tiibetinbuddhalaisuuden opiskelijoita ja opettajia Suomessa. Tämän ilmiön ymmärtäminen tarjoaa oivalluksia uuden ”kulttuurin” rakentumiseen ja siihen osallistuviin tekijöihin.

Uusi vanha uskonto

Buddhalaisuus alkoi viehättää länsimaalaisia intellektuelleja valistuksen aikakaudella. Kohtaaminen sijoittuu kolonialismin ja post-kolonialismin aikaan, joka toi uutta ymmärrystä buddhalaisuuden merkityksistä, ihanteista ja tavoitteista. Tiibet oli suljettu alue, ja länsimaalaiselle yleisölle sen uskonto oli suurimmaksi osaksi sepitteiden ja kuvitelmien lähde.

Vasta sen jälkeen, kun Maon joukot miehittivät Tiibetin, monet tiibetiläiset, mukaan lukien, Dalai Lama XIV, joutuivat maanpaossa jälleenrakentamaan uskontoaan. Uudessa ympäristössä myös valkoihoiset käännynnäiset toivotettiin tervetulleiksi.

Tiibetinbuddhalaisuus sisälsi paljon esi-moderneja ja vierasmaalaisia elementtejä. Se veti puoleensa korkeasti koulutettuja kansalaisia, intellektuelleja ja jopa aikansa kuuluisuuksia. Tiibetinbuddhalaiset järjestöt ja temppelit avasivat ovensa osoittaakseen kulttuurinsa läsnäoloa ja myös kehittääkseen vilkkaita hengellisiä yhteisöjä.

– Uskonto ei enää nykyään riipu maantieteellisistä tekijöistä, vaan koostuu globaalisti yhteen kytketyistä organisaatioista, joiden toiminta leviää taloudellisen ja poliittisen saatavuuden kautta pikemmin kuin fyysisen sijainnin mukaan, Sharapan tiivistää.

Länsimaalaisen buddhalaisuuden synty

Akateemisessa- ja populaarikirjallisuudessa voi havaita uuden päivitetyn buddhalaisuuden version odotuksia sillä perusteella, että nyt buddhalaisuus on tullut länteen. Uusi, länsimaalainen, amerikkalainen buddhalaisuus on edelleenkin suosittu tutkimusaihe, sillä intuitiivisella oletuksella, että kulttuurierot lännen ja idän välissä voivat vaikeuttaa buddhalaisuuden omaksumista.

– Analysoin foorumikeskusteluja seitsemän vuoden aikana ja tein yhteensä 21 haastattelua sekä uskonnon harjoittajien että perinteisesti koulutettujen opettajien kanssa kulttuurienvälisen viestinnän näkökulmasta. Voin todeta, että sellaisille oletuksille on hyvin vähän perusteita, Sharapan sanoo.

Yhteenkytketty maailma, jossa nykyään elämme, mahdollistaa pienten yhteisöjen kasvamisen suuriksi kokonaisuuksiksi, jotka rakentavat omia merkityksiä, osatekijöitä, kertomuksia ja viitekehyksiä.

– Tiibetinbuddhalaisuudessa globaalin yhteenkytkeytymisen lisäksi myös fyysinen läsnäolo on hyvin keskeinen elementti, koska rituaalit, taide, kanssakäyminen ja opettaja-oppilas suhde merkitsevät todella paljon, Sharapan kertoo.

Tärkeä tekijä tässä prosessissa on vierasmaanlaisten elementtien ja käsitteiden tuttuus, joka tulee nykyajan mediasta ja populaarikulttuurista. – Länsimaalaiset tuntevat itämaisia asioita enemmän kuin luulevat, ja ”Itä” on myös moderni ja globalisoitu. Vastakkainasettelu on enemmän kuviteltua kuin objektiivisesti olevaa, hän lisää.

Tulevaisuuden suuntaukset

Sharapan havaitsi, että tutkimusaiheena buddhalaisuus lännessä siirtyy yhä enemmän globaalien järjestöjen, niiden merkitysten ja ilmenemisen tutkimiseen verkossa ja eri maissa. – Vaikka asiat eivät muutu niin kuin me oletamme, se ei tarkoita, että ne eivät muutu lainkaan, hän kommentoi tiibetinbuddhalaisuuden kehittymistä.

Hänen mukaansa tiibetinbuddhalaisten järjestöjen ja opettajien, sekä ”länsimaalaisten” että ”itämaisten”, kannattaisi kehittyä kohti suurempaa läpinäkyvyyttä ja inkluusiota. Monet harjoittajat tuovat sitä julki suoraan tai välillisesti, eikä uskonnon näkökulmasta siihen ole mitään estettä.

Maria Sharapanin kulttuurienvälisen viestinnän väitöskirjan "Transculturation of Tibetan Buddhism: adoption or adaption?" tarkastustilaisuus pidetään 26.11.2021 klo 13 salissa H320. Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Jørn Borup (University of Aarhus, Denmark) ja kustoksena apulaisprofessori Marko Siitonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös verkkovälitteisesti:

Yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää kysymyksensä kustokselle numeroon +358405767861

Linkki julkaisuun:

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Maria Sharapan, +358400800689, masharap@jyu.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi