Ä¢¹½Ö±²¥

Tutkimuksen pyrkimyksenä on arvioida uudessa valossa sitä poliittisen ajattelun historian sekä aatehistorian tutkimussuuntausta, joka viimeisen puolen vuosisadan ajan tunnetaan yleisesti ‘Cambridgen koulukuntana’. Tämä suuntaus on vahvasti keskittynyt kahden tutkimuskohteena olevan kirjoittajan sekä heidän elinikäisen liittolaisensa J.G.A. Pocockin ympärille.

Tutkimus arvioi kriittisesti joitakin viimeaikaisessa reseptiossa selviöinä pidettyjä mutta epätarkkoja näkemyksiä ‘Cambridgen koulukunnasta’. Näihin kuuluu koko joukko metodologisia formuloita, jotka mainitaan joidenkin kirjoittajien vanhemmissa julkaisuissa, samoin päinvastainen trendi, joka väittää, että heidän tapansa kirjoittaa historiaa ei sisällä mitään metodia sekä myös yleinen tapa redusoida koulukunta Skinnerin ja Pocockin yksilöllisten näkemysten vastakkaisuuteen. Tämän kaiken sijasta tutkimuksen tarkoituksena on esittää huoliteltu tulkinta, joka asemoi sekä yksityisten kirjoittajen että koko koulukunnan merkitystä.

Vastoin mainittuja sovinnaisia trendejä tämä tutkimus tavoittelee painopisteen siirtämistä vahvemmin analyyttisiin oivalluksiin metodista sellaisena kuin kirjoittajien konkreettiset historialliset tutkimukset tarjoavat. Tässä yhteydessä tuodaan etualalle myös John Dunnin keskeinen osuus ‘Cambridgen koulukunnan’ muodostumisessa ensi askelista tähän päivään saakka, esimerkkinä monista laaja-alaisista henkilöistä, joilla on ollut oma osuutensa koulukunnassa. Tässä tarkoituksessa johdantoluku alkaa esityksellä niistä käsityksistä, joita tässä tutkimuksessa tarkoitetaan metodilla. Se sisältää myös lyhyen esittelyn niistä henkilöistä ja tapahtumista, jotka – jälkikäteisessä tarkastelussa – osoittautuivat ‘koulukunnan’ muodostumista Cambridgessa määrittäneiksi seikoiksi Skinneriä ja Dunnia edeltäneen sukupolven tutkijain keskuudessa.

Tätä seuraavat kaksi keskeistä kappaletta sisältävät yksityiskohtaisen tarkastelun valikoidusta osasta kummankin tutkimuksen ‘päähenkilön’ konkreettisia historiallisia tutkimuksia yhdestä kummankin tutkijain keskeisestä käsitteestä tai johtoajatuksesta, jonka käsittelyyn he ovat käyttäneet huomattavan osan akateemisesta karriääristään, mikä tarjoaa tilaisuuden analysoida ja arvioida tekijäin metodia ja sen ajallisia vaihteluita riittävän yksityiskohtaisesti.

Skinnerin osalta tutkimus kohdentuu hänen valtion (the State) käsitteen historiasta esittämien näkemystensä tarkasteluun, kun taas Dunnin mielenkiinto on suuntautunut demokratian käsitteeseen ja sen historiaan. Molemmat kappaleet sisältävät myös kokoavan arvion tekijäin esittämistä ideoista. Päätösluvussa samaa menettelyä sovelletaan koko tutkimuksen päättävään arviointiin.

Työn kuluessa tekijä on käynyt läpi ja arvioinut aikaisempaa tutkimusta laajemman joukon työn kannalta relevantteja biografisia ja kontekstuaalisia lähteitä. Tämän menettelyn tavoitteena on ollut kattaa laaja-alainen joukko näkökohtia, joilla on ollut merkitystä tutkimuksen kohteena olevien kirjottajien töille ja heidän tutkimuskohteilleen.

MA Konstantinos Bizasin valtio-opin väitöskirjan "Cambridge Classics in the History of Ideas. Main Studies and Commitments of Method in the Work of Quentin Skinner & John Dunn" tarkastustilaisuus pidetään 26.11.2020 alkaen klo 12. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori, dosentti Johan Strang (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Kari Palonen. Väitöstilaisuuden kieli on englanti. Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on .

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 050 366 5645.

Julkaisu:

Bizas, Konstantinos: Cambridge Classics in the History of Ideas: Main Studies and Commitments of Method in the Work of Quentin Skinner & John Dunn. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2010, 188 s. (JYU Dissertations ISSN 2489-9003; 306) ISBN 978-951-39-8390-1 (PDF)