Ä¢¹½Ö±²¥

KM Siru Lehto selvitti kasvatustieteen väitöstutkimuksessaan, miten tahatonta lapsettomuutta kokeneet ja hedelmöityshoitoja läpikäyneet naiset rakentavat äitiyttään.

Suuri osa siitä, mitä tiedämme lapsettomuuden kokemuksesta ja sen vaikutuksista, on saatu kliinisistä, lääketieteellisesti painottuvista ja laajoista kyselytutkimuksista. Naisten oma kerronta ja äidiksi tulon tarinat ovat jääneet niissä kuulematta.

– Tästä syystä tahattoman lapsettomuuden jälkeinen vanhemmaksi tulo voi yleisyydestään huolimatta olla yhä väärin ymmärretty ja tulkittu ilmiö, Lehto pohtii.

Syntyvyys on yhteiskunnassamme ajankohtainen aihe. Suomen syntyvyys on laskenut ensimmäisen kerran 1800-luvun nälkävuosien tasolle. Lehdon mukaan yhteiskunnan pitäisi olla erityisen kiinnostunut heistä, jotka edelleen haluavat lapsia. Alhaiseen syntyvyyteen liittyvä huolipuhe on kuulostanut harmillisen usein siltä, kuin kaikki voisivat valita, tullako vanhemmiksi. Syntyvyyskeskustelun sävy on myös paikoin ollut syyllistävä, ja siten tahatonta lapsettomuutta kokeville epäoikeudenmukainen ja turhauttavakin.

Lapsettomuus ei pääty lapsen syntymään

Lehdon väitöstutkimuksen keskiössä ovat tahatonta lapsettomuutta kokeneiden naisten äidiksi tulon tarinat. Tutkimukseen osallistuneiden naisten kerronta osoitti lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen tekevän äidiksi tulosta erityistä ja lisäävän äitiyden haavoittuvuutta. Äitiyden saavuttaminen näyttäytyi melko yksinäiseltä ja armottomaltakin kamppailulta.

Useimmat tutkimukseen osallistuneet liittivät äitiyteensä isoja ja idealisoituja odotuksia, jotka tahaton lapsettomuus kuitenkin rikkoi. Naiset eivät pystyneet hyödyntämään raskausaikaa vanhemmuuteen valmistautuen, vaan useimmilla se kului lapsen menettämistä pelätessä.

Suuri osa tutkimukseen osallistuneista naisista kertoi myös suorittavansa äitiyttään ja vaativansa itseltään vanhempana paljon.

Väitöstutkimuksen mukaan äidin identiteetin rakentaminen ei ollut suoraviivaista: äitiysidentiteetti kerrottiin joko viivästyneeksi, murtuneeksi tai kahtia jakautuneeksi. Lapsen saaminen ei näyttäytynyt myöskään lapsettomuuteen liittyviä haasteita korjaavana kokemuksena. Monet kuvasivat surun jatkuvan, vaikka olivatkin saaneet lapsen. Tutkimus osoitti vahvasti, ettei lapsettomuus pääty lapsen syntymään.

– Omasta äidiksi tulon matkasta löydettiin kuitenkin myös hyvää, siitä kerrottiin esimerkiksi kasvu- ja oppimiskokemuksena, Lehto korostaa.

Tukea ei tarpeeksi tarjolla

Tulokset osoittivat selkeästi, että lapsettomuuteen liittyviin haasteisiin saatu tuki oli naisten tarpeisiin nähden riittämätöntä. Psykososiaalinen tuki näytti tulosten mukaan jäävän lapsettomuuden hoidossa lisääntymisteknologian jalkoihin. Selvästi merkittävin osa naisista tunsi jääneensä ilman varsinaista tukea. Muutamat kertoivat selviytyneensä joko puolisolta, vertaisilta tai ammattilaisilta saadun tuen avulla.

Tutkimustulosten avulla on mahdollista kehittää terveydenhuollossa yhä parempaa osaamista lapsettomien naisten kohtaamiseen, ohjaamiseen ja tukeen. On ensiarvoisen tärkeää, että tukea tarvitsevat naiset tunnistetaan terveydenhuollossa, kohdataan empaattisesti ja ohjataan psyykkisen tuen ammattilaiselle niin hedelmöityshoitojen ja raskauden aikana, kuin lapsen syntymän jälkeenkin.

KM Siru Lehdon kasvatustieteen väitöskirjan "Pitkä matka äidiksi. Narratiivinen tutkimus äitiyden rakentumisesta tahattoman lapsettomuuden ja hedelmöityshoitojen jälkeen" tarkastustilaisuus on 25.9.2020 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä professori emerita Eila Estola (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tilaisuutta voi seurata etäyhteyksien kautta:

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408054891

Julkaisutiedot: Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 266, Jyväskylä 2020,

Taustatietoa:

Siru Lehto kirjoitti ylioppilaaksi Rovaniemen Korkalovaaran lukiosta vuonna 1993. Terveyden- ja sairaanhoitajaksi hän valmistui 1996 Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksesta ja työskenteli tämän jälkeen sairaanhoitajana Lontoossa. Suomeen palattuaan Lehto suoritti kasvatustieteen maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2003.

Lehto työskenteli pitkään henkilöstön kehittämiseen ja strategiseen henkilöstösuunnitteluun liittyvissä tehtävissä ensin opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja sen jälkeen valtiovarainministeriössä henkilöstösuunnittelijana. Vuonna 2009 Lehto suoritti aikuiskoulutukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot Helsingin yliopistossa ja siirtyi hoitotyön lehtoriksi Laurea ammattikorkeakouluun.

Vuosina 2013–2015 Lehto toimi opetusylihoitajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Vuodesta 2016 alkaen Lehto on työskennellyt Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, ensin hoitotyön lehtorina ja vuodesta 2018 alkaen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opettajankouluttajana ja lehtorina erilaisissa opetus-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämistehtävissä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Väitöstutkimusta Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitokselle Lehto on tehnyt muun työnsä ohessa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Siru Lehto, 040 4426685, siru.lehto@jamk.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi