25.08.2023 Akillesjännerepeämästä kuntoutumiseen vinkkejä biomekaanisesta tutkimuksesta (Khair)
Akillesjänteen repeämä on yleinen ja invalidisoiva vamma. Viime vuosikymmenten aikana repeämien esiintyvyys on lisääntynyt erityisesti urheilua harrastavilla keski-ikäisillä miehillä. Vammasta aiheutuu anatomisia ja toiminnallisia puutteita, jotka voivat jatkua useita vuosia.
Hoitolinjasta riippumatta repeämäpotilailla on havaittu nilkan ojennusvoiman ja kestävyyden heikkenemistä. Hyvään toipumiseen liittyviä tekijöitä ei tunneta kovin hyvin varsinkaan ei-operatiivisesti hoidetuilla potilailla. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia akillesjänteen ja kaksipäisen kantalihaksen lihas-jänneyksikön biomekaniikkaa ei-operatiivisesti hoidetuilla potilailla 1 vuosi repeämän jälkeen.
Keho pyrkii sopeutumaan vammojen jälkeen
Tulokset osoittavat loukkaantuneiden jänteiden olevan tervettä jännettä pidempiä. Pidentyneeseen jänteeseen liittyy kaksipäisen kantalihaksen lihassolujen mukautuminen lyhyemmiksi suuremmalla pennaatiokulmalla ja pienempi poikki-pinta-ala. Loukkaantuneen jänteen jäykkyys ei kuitenkaan eronnut terveeseen jänteeseen verrattuna vuoden kuluttua repeämästä, toisin kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa jännettä on hoidettu operatiivisesti.
— Ison varpaan koukistajalihaksen (FHL) suhteellinen osuus pohjelihasten tuottamasta voimasta liikkeessä, jossa jalkaterää taivutetaan jalkapohjaan päin submaksimaalisesti, oli suurempi loukkaantuneessa jalassa, ja tämä näytti kompensoivan kaksoiskantalihaksen pienempää lihasaktiivisuutta, kertoo Ra'ad Khair.
Loukkaantuneen jänteen pidentyminen oli yhteydessä suurempaan suhteelliseen FHL-aktiivisuuteen, pienempään jäykkyyteen ja heikompaan itseraportoituun toimintakykyyn. Jänteen pidentyminen repeämän jälkeen vaikuttaa olevan tärkeä seikka kuntoutumisessa.
Uusi menetelmä akillesjänneteen tutkimiseen
Jänteen sisäisessä liikkeessä havaittiin muutoksia, mutta osalla potilaista hoito mahdollisti terveen jänteen merkkinä pidetyn epähomogeenisen liikkeen. Jänteen sisäisen liikkeen avulla tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan sisemmän ja uloimman kaksoiskantalihaksen jänteiden sijainti osana akillesjännettä. Tähän käytettiin projektissa kehitettyä uutta menetelmää, joka voi tulevaisuudessa mahdollistaa kuntoutuksen yksilöllistämisen.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaala Novan kanssa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 83 henkilöä.
FM Ra'ad Khair’n väitöskirja “Biomechanical recovery factors in non-surgically treated ruptured Achilles tendons” tarkastetaan 25.08.2023 klo 12:00 Seminaarinmäen salissa L303. Vastaväittäjänä professori S. Peter Magnusson (University of Copenhagen, Tanska) ja kustoksena professori Taija Juutinen Finni (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöstilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä osoitteessa
Julkaisutiedot:
Väitöskirja “Biomechanical recovery factors in non-surgically treated ruptured Achilles tendons” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: