Ä¢¹½Ö±²¥

Koulutusteknologioilla saadaan joustavuutta koulutukseen

Yhteiskunnan kiristyvä kilpailu ja elinkeinoelämän nopeat muutokset korostavat elinikäisen oppimisen roolia. Käytännössä ihmisillä on usein tarve hankkia uutta osaamista työn ohessa opiskellen. Nykyaikaiselta aikuiskoulutukselta edellytetäänkin joustavia, työssä käyvien opiskelijoiden yksilölliset tarpeet huomioivia ratkaisuja.

- Koulutuksen joustavuuden kasvattaminen tarkoittaa ennen kaikkea uusien joustavien osallistumistapojen mahdollistamista. Opetuksen on oltava saavutettavissa ajasta ja paikasta riippumatta ja tällöin avainasemaan nousee koulutusteknologioiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen, Myllymäki toteaa.

Koulutusmallissa opiskelijoilla on valinnanvapaus osallistumisen tavoista

Myllymäen väitöskirjatutkimuksen taustalla on ollut tarve muodostaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen tietotekniikan maisterikoulutuksen yhteyteen erityisesti luentovideoihin, ja niiden ympärille rakentuneisiin käytäntöihin, pohjautuva uusi koulutusmalli. Tutkimuksen kohteena olevan mallin keskeinen periaate on opiskelijalle tarjottava valinnanvapaus omista opetukseen osallistumisen tavoistaan. Opiskelija on voinut valita luentokohtaisesti osallistuuko hän opetukseen lähiopetuksessa, reaaliaikaisen videon avulla vai katsooko opetuksesta tehtyjä tallenteita itselleen parhaiten sopivana ajankohtana.

- Parhaimmillaan opiskelija voi tällaisessa niin kutsutussa sulautetussa koulutuksessa valita aina itselleen sopivimman tavan opiskella, selittää Myllymäki.

Mallin vaikutukset oppimistuloksiin ovat positiivisia

Väitöskirjan keskeisenä tavoitteena on ollut kuvata tietotekniikan maisterikoulutuksen yhteyteen kehitetty koulutusratkaisu sekä arvioida sen toimivuutta ja vaikutuksia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähiopetukseen ja videoihin perustuen voidaan muodostaa koulutusratkaisu, joka on mielekäs niin opiskelijan, luennoitsijan kuin koulutuksen järjestäjänkin kannalta. Tutkimuksen kohteena oleva koulutusmalli on kustannustehokas, toimintavarma ja vaikutuksiltaan positiivinen. Sen avulla koulutuksen saavutettavuutta voidaan parantaa merkittävästi, ilman että oppimistulokset kärsivät.

- Saavutettavuuden kasvu näkyy tarkasteltaessa osallistumisasteita ennen ja jälkeen videoiden tarjoamisen. Osallistumisaste on tänä päivänä selkeästi korkeampi, kuin ennen videoiden käyttöönottoa, kertoo Myllymäki.

Väitöskirjan tulosten mukaan parantunut osallistumisaste näkyy positiivisesti myös sekä kurssien läpäisyssä, että arvosanoissa.

- Tärkeää ei siis näyttäisi olevan se, miten opetukseen osallistuu, vaan ennen kaikkea se, että pystyy osallistumaan, toteaa Myllymäki.

Koulutusteknologioiden hyödyntäminen ja joustavien opiskelumahdollisuuksien tarjoaminen ovat hyvin ajankohtaisia teemoja koulutusorganisaatioiden ja myös asiakas- ja henkilöstökoulutuksia järjestävien yritysten näkökulmasta. Myllymäen väitöskirja on siis varsin ajankohtainen esitellessään yhden teknologioita voimakkaasti hyödyntävän koulutusratkaisun sekä tarjotessaan tutkittua tietoa tällaisen ratkaisun toimivuudesta ja vaikutuksista.

FM Mikko Myllymäen tietotekniikan väitöskirjan "Development and evaluation study of a video-based blended education model" tarkastustilaisuus perjantaina 24.8.2018 klo 12:00 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen Ulappa-salissa. Vastaväittäjänä professori Jari Multisilta (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Ismo Hakala (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

• Mikko Myllymäki, mikko.myllymaki@chydenius.fi, puh. 040 5675 606,
• Tiedottaja Kati Valpe, viestinta@jyu.fi, puh. 0400 247 458

Mikko Myllymäki kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan Kiviniityn lukiosta 1995 ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2008. Myllymäki on työskennellyt vuodesta 2001 alkaen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa erilaisissa opetus ja tutkimustehtävissä. Nykyään hän työskentelee projektitutkijana ja projektipäällikkönä yliopistokeskuksen informaatioteknologian yksikössä.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 2, 110 s., Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003; 2 (PDF), ISBN: 978-951-39-7496-1 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa (PDF).