Ģ��ֱ��

Jokaisessa koulussa on oppilaita, jotka syystä tai toisesta käyttäytyvät ongelmallisesti. Oppilaiden ongelmallinen käyttäytyminen on haitallista paitsi oppilaille itselleen myös koko luokan työskentelylle. KM Anne Karhun tuore erityispedagogiikan väitöstutkimus osoittaa, että positiiviseen palautteeseen perustuva käyttäytymisen tukeminen luo edellytykset myös häiritsevän käyttäytymisen taltuttamiseen.

Karhun kokeellisessa yksittäistutkimuksessa testattiin kansainvälisesti tutkittua ”Check in check out!”, lyhyemmin CICO-toimintamallia ja sen soveltuvuutta suomalaiseen koulujärjestelmään. Tutkimus tapahtui ProKoulu hankkeen tutkimuskouluilla, joissa oli kiinnitetty erityistä huomiota vahvan käyttäytymisen yleisen tuen rakentamiseen koko kouluyhteisön voimin.

CICO-tuki on hyvin konkreettinen, yksinkertaisiin käyttäytymispsykologisiin periaatteisiin tukeutuva toimintamalli toivotun käyttäytymisen opettamiseen. Keskeistä siinä on se, että ongelmalliseksi koettu käyttäytyminen otetaan reilusti puheeksi ja sovitaan yhteisistä käyttäytymisen tavoitteista tilanteen helpottamiseksi. Koulussa lisätään aikuisten läsnäoloa ja positiivisia arkikohtaamisia, keskitytään onnistumisten huomaamiseen ja varmistetaan tuen toimivuuden seuranta.

– On tärkeää, että myös opettaja saa työssään riittävän yhteisöllisen tuen, Karhu painottaa.

– Oppilaalla on oikeus lähikoulussa tarjottavaan ennaltaehkäisevään tukeen myös käyttäytymisen taitojen oppimisen osalta. Tässä mallissa oppilaan tuen vaikutusta seurataan tiiviisti koko tukijakson ajan. Huomattiin, että myös oppilaat, joilla oli melko vaikeitakin käyttäytymisen ongelmia voivat menestyä tavallisessa koulussa, Karhu selventää.

– Neljällä viidestä tutkimukseen osallistuneista oppilaista oli erikoissairaanhoidossa diagnosoitu tarkkaavuuden erityisvaikeus ADHD. Oppilaan siirtymistä erilliselle erityisluokalla ei aina välttämättä tarvita. Mikäli tuki ei ole riittävää, tulee koulukohtaisen tiimin tehdä tukeen tarvittavia muutoksia, Karhu lisää.

Toimintamalli koettiin hyväksi

Yksittäistapaustutkimukseen osallistuneilla oppilailla tapahtui selkeä käyttäytymisen muutos myönteiseen suuntaan. CICO-tuki otettiin kouluilla hyvin vastaan ja tuen järjestämiseen osallistuneet opettajat, koulunkäynninohjaajat, oppilaat ja huoltajat kokivat toimintamallin varsin luontevaksi yhteistyön tavaksi tukea oppilasta.

– Tukitoimien järjestämissä puhuttavat usein resurssit ja erityisesti niiden puute. Tutkimuksessa esitellyssä tukemisen tavassa resurssit löytyivät tutkimuskouluista ilman erityisiä järjestelyjä. Ohjaajan työaikaa tähän toki tarvitaan, mutta tarvittavat tuokiot aamuin ja illoin eivät varsinaisesti vielä muokanneet ohjaajien lukujärjestyksiä merkittävästi, Karhu kertoo.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Euroopan sosiaalirahasto sekä Niilo Mäki Säätiö.

Tutkimus on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 6, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7522-7 PDF, Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Anne Karhu, 040 5070 643, anne.karhu@uef.fi
tiedottaja Anitta Kananen puh. +358 40 805 4142, tiedotus@jyu.fi

Anne Karhu valmistui ylioppilaaksi Joensuun Normaalikoulun lukiosta 1992. Hän valmistui vuonna 1998 kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta ja suoritti myöhemmin vuonna 2005 erilliset erityisopettajan opinnot silloisessa Joensuun yliopistossa. Peruskoulun erityisopettajan työn ohella Karhu on työskennellyt erilaisissa koordinointi- ja tutkimustehtävissä pedagogisissa kehittämishankkeissa, mm. Kelpo-kehittämishankkeen kuntakoordinaattorina, nuorempana tutkijana Itä-Suomen yliopistossa sekä projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa. Syksystä 2018 alkaen Karhu työskentelee erityispedagogiikan yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopistossa.