Ģ��ֱ��

2000-luvulla samaa sukupuolta olevien parien tasa-arvoinen kohtelu lain edessä on saanut yhä suuremman kannatuksen länsimaissa. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että monilla ihmisillä on elämässään suhteita eri sukupuoliin. Myös parisuhdetutkimuksessa saatetaan ajatella, että homo- ja heteroseksuaalisuuden käsittely kattavat myös biseksuaalisuuden.

Annukka Lahti tarkasteli väitöstutkimuksessaan biseksuaalisuutta parisuhteissa.

– Normatiivinen parisuhdekäsitys nojaa yhä ajatukseen yhdestä ainoasta oikeasta, joka täyttää ihmisen romanttiset ja seksuaaliset tarpeet. Biseksuaalisuus nähdään häilyvänä seksuaalisuutena ja biseksuaalit monia kumppaneita kaipaavina. Halusin selvittää, kuinka kulttuuriset käsitykset biseksuaalisuudesta ja normatiivisesta parisuhteesta sopivat yhteen, Lahti taustoittaa.

Tutkimustaan varten Lahti haastatteli biseksuaalisia naisia ja heidän kumppaneitaan. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia puhetapoja bi-naiset ja heidän kumppaninsa käyttävät, kun he puhuvat parisuhteistaan ja miten biseksuaalisuus tulee esille näissä puhetavoissa.

Lisäksi hän tutki, miten affektiiviset eli tunnepitoiset seikat, jotka voivat olla tiedostamattomia tai irrationaalisia, vaikuttavat biseksuaalisuudesta puhumiseen parisuhteissa.

– Biseksuaalinen identiteetti ei ollut itsestään selvä lähtökohta haastateltaville. Useimmat elivät molemmilla haastatteluhetkillä pitkissä, kahdenvälisissä suhteissa. He mainitsivat usein, että biseksuaalisuus ei juuri vaikuta heidän suhteensa arkeen, Lahti kertoo.

Biseksuaalisuus kuitenkin näyttäytyi haastateltavien ajatuksissa ja pohdinnoissa usein häilymisenä kulttuurisesti vahvojen vastakohtaparien – eli naisten ja miesten sekä homo- ja heteroseksuaalisuuden – välillä.

– Näin koettiin siitä huolimatta, että bi-naisten seksuaalinen halu tai heidän entisten tai nykyisten kumppaneidensa sukupuoli eivät ylipäätään sopineet kahtiajakoisiin käsityksiin sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, Lahti huomauttaa.

Lisäksi naisen biseksuaalisuuden läsnäolo suhteessa ja kiinnostus sellaisia ihmisiä kohtaan, joiden sukupuoli oli eri kuin heidän kumppaninsa, aiheutti usein neuvotteluja suhteen monogaamisuudesta eli kahdenvälisyydestä. Biseksuaalit naiset ja heidän kumppaninsa kuitenkin tavoittelivat useimmiten pysyvää monogaamista parisuhdetta.

– Näyttääkin siltä, että biseksuaalisuuteen, joka ei suuntaudu vain yhteen sukupuoleen, voidaan sijoittaa parisuhteille tyypillinen jännite, jota koetaan, kun seksuaalinen halu tai tunteet eivät kohdistu vain omaan kumppaniin. Tämä altistaa erityisesti biseksuaalit naiset negatiiviselle leimaamiselle, Lahti sanoo.

Toisaalta neuvottelut ei-monogaamisista suhdejärjestelyistä, joita useimmiten ei kuitenkaan toteutettu, monipuolistivat bi-naisten ja heidän kumppaniensa ajattelua siitä, miten läheissuhteita voisi ajatella ja järjestää.

Monet biseksuaalit naiset myös toivat haastatteluissa esiin seksuaalisia kokemuksia eri sukupuolia olevien kumppaneiden kanssa parisuhteidensa välissä. Nämä kokemukset olivat eteenpäin työntävä voima naisten elämässä ja haastoivat kulttuurisia normeja siitä, miten naisten tulisi toteuttaa seksuaalisuuttaan.

Lahti yhdisti tutkimuksessaan rohkeasti ja innovatiivisesti psykologisen, yhteiskuntatieteellisen ja queer-tutkimuksen näkökulmia. Parisuhdetta ja (bi)seksuaalisuutta tarkastellaan usein joko psykologisina tai yhteiskuntatieteellisinä ilmiöinä, jolloin unohdetaan, että psyykkinen ja sosiaalinen kietoutuvat monella tavalla yhteen niiden rakentumisessa.

Väitöstutkimus tarjoaa biseksuaaleille ja heidän kumppaneilleen välineitä itseymmärrykseen. Se lisää tietoa biseksuaalien suhteista eri sukupuoliin ja mahdollistaa moniulotteisemman yhteiskunnallisen keskustelun pari- ja perheoikeuksista. Lisäksi pari- ja perhetyön ammattilaiset voivat hyödyntää tutkimuksessa esiin tullutta tietoa kohdatessaan työssään biseksuaaleja ja heidän kumppaneitaan.

Psykologian maisteri Annukka Lahden sukupuolentutkimuksen väitöskirjan "Bisexuality in relationships: a queer psychosocial approach" tarkastustilaisuus pidetään 24.5. klo 12–15 Agoran Delta-salissa. Vastaväittäjänä professori Ann Phoenix (University College London, Institute of Education) ja kustoksena professori Kimmo Jokinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

������ä�پ����dz�:

Annukka Lahti
annukka.p.lahti@jyu.fi
050 350 9278

Tiedottaja Sari Laapotti
viestinta@jyu.fi
040 805 3575

Annukka Lahti kirjoitti ylioppilaaksi Vaasan yhteislukiosta vuonna 1998. Hän valmistui psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006. Valmistuttuaan Lahti työskenteli Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa psykologian yliopistonopettajana. Tällä hetkellä Lahti työskentelee yhteiskuntapolitiikan yliopistonopettajana yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hän on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa ”Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa” -tutkimusryhmässä. Väitöstutkimuksensa Lahti teki Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella ja Jyväskylän yliopiston perhetutkimuksen tohtoriohjelmassa. Väitöstutkimusta ovat lisäksi rahoittaneet Suomalainen Konkordia-liitto ja Suomen Kulttuurirahasto.

Julkaisutiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 87, Jyväskylä 2019, 111 p., ISSN 2489-9003; 76, ISBN ISBN 978-951-39-7773-3 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: