23.4.2020 Pelon haju varoittaa metsämyyrän kavereita (Sievert)

Monet pedon ja saaliin kohtaamiset tapahtuvat tiheän kasvuston seassa. Peto vaanii, mutta ei näy. Saaliseläimelle pedon haju on yksi vaaran signaali. Thorbjörn Sievertin väitöskirjaan kuuluvissa tutkimuksissa osoitettiin, että saaliseläimet voivat viestittää toisilleen pedon uhasta lähistöllä. Pedon havainnut, mutta sen kynsistä pelastautunut yksilö voi viestittää vaarasta omalla hajullaan eli hälytysferomoneilla. Tutkimukset todensivat, että lajitoverien välittämällä hälytysferomonilla oli saman suuntaisia vaikutuksia myyrien käyttäytymiseen ja lisääntymiseen kuin suoralla pedon hajulla.
Julkaistu
23.4.2020

Luonnossa käydään henkiinjäämistaisteluja: jos ahven havaitsee hauen viereisessä kaislikossa sen hajun perusteella, se nostaa selkäevänsä pystyyn ja pakenee. Kun myyrä havaitsee alueella lumikon pistävän hajun, sen käyttäytyminen muuttuu.
Thorbjörn Sievertin väitöskirjaan kuuluvissa osatutkimuksissa on verrattu pedon suoran signaalin, lumikon hajun, ja epäsuoran signaalin, pedon kohdanneen myyrän erittämän ”pelon hajun”, vaikutuksia metsämyyrän käyttäytymiseen ja lisääntymiseen.

Tutkimukset todensivat sen, että lajitoverien välittämällä hälytysferomonilla oli samansuuntaisia vaikutuksia myyrien käyttäytymiseen ja lisääntymiseen kuin suoralla pedon hajulla. Hälytysferomonit kuitenkin näyttivät sisältävän eri informaatiota vaaran luonteesta. Kun toinen metsämyyrä oli kohdannut pedon, haju viestitti akuutista kohonneesta vaarasta, ja viestin saaneiden myyrien käyttäytyminen ja lisääntyminen muuttuivat, mutta eri lailla, kuin suoran pedonhajun vaikutuksen alaisena ollessaan.

Pelon hajun vaikutuksesta myyränaaraat lisääntyivät tehokkaasti kohonneesta petoriskistä huolimatta. Ilmiö on yhteensopiva niin sanotun ”terminaalivaiheen investointi” –hypoteesin kanssa. Tällöin eläimen kannattaa laittaa kaikki panokset lisääntymiseen, jos sen oma eloonjäämisen todennäköisyys on heikko.

Tutkimuksen biokemiallisessa osassa määritettiin ensimmäistä kertaa, mitkä yhdisteet säikähtäneen myyrän hajuissa välittävät informaation pelosta. Tutkimus antaa vahvan pohjan nisäkkäiden hälytysaineiden ja lajien yksilöiden välisen kommunikaation tutkimukseen, etenkin tutkimukseen, joissa tutkitaan vaikutuksia vaara uhkaa –tilanteissa.

Väitöstutkimus toteutettiin osin laboratorio-oloissa, osin luonnonoloissa laajoissa ulkotarhoissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations, numero 211, Jyväskylä 2020.  ISBN 978-951-39-8135-8 (PDF), URN:ISBN:978-951-39-8135-8, ISSN 2489-9003 XX.
Linkki tutkimukseen:

FM Thorbjörn Sievertin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan "Indirect and transgenerational effects of predation risk: predator odor and alarm pheromones in the Bank Vole" tarkastustilaisuus on torstaina 23.4.2020 kello 14 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä on professori Anders Angerbjörn Tukholman yliopistosta Ruotsista ja kustoksena on professori Hannu Ylönen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

HUOM! Linkki tilaisuudesta tehtyyn. 

äپٴᲹ:
Thorbjörn Sievert, thorbjorn.t.sievert@jyu.fi (englanniksi)
Professori Hannu Ylönen, hannu,j.ylonen@jyu.fi, puh. 050 539 9542 

Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, +358 50 581 8351
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
/science/fi
jyscience jyuscience jyscience