22.11.2022: Valinnaisuus ei lisää kielenoppimismotivaatiota (Kangasvieri)

Suomalaiskoululaiset valitsevat vapaaehtoisia ja valinnaisia kieliä, koska itse haluavat, vanhemmat valitsevat oppilaan puolesta tai oppilaat kokevat kielen pakolliseksi, kuten englannin kohdalla usein ajatellaan.
Teija Kangasvieri
Julkaistu
22.11.2022

Toisaalta vapaaehtoiset tai valinnaiset kielet jäävät valitsematta sen vuoksi, ettei niitä koulussa tarjota tai opetusryhmää ei muodostu.

FM Teija Kangasvieren väitöksessä on tarkasteltu laajalla kyselyaineistolla (N= 1206) perusopetuksen yläkoululaisten kielivalintojen ja valitsemattomuuden syitä, kielenoppimismotivaatiota, oppilaiden nykyistä kieliminää eli oppilaiden käsitystä itsestään kielenoppijoina ja kielenoppimismotivaation yhteyksiä heidän jatkosuunnitelmiinsa perusopetuksen jälkeen.

– On hämmentävää, että samaan aikaan, kun odotamme koululaisiltamme monipuolista kieltenopiskelua, kunnilla on vain yhden vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opetuksen järjestämisvelvollisuus, Kangasvieri toteaa.

Oppilaat olivat odotetusti motivoituneimpia opiskelemaan englantia kuin valinnaisia kieliä, erityisesti saksaa. Englannin opiskelijat olivat yliedustettuina motivoituneimpien profiilissa ja valinnaiskielten opiskelijat motivoitumattomimpien profiilissa.

– Vaikuttaa siis siltä, ettei kielen valinnaisuus lisää motivaatiota tai osoita voimakkaampaa kielenoppimismotivaatiota, Kangasvieri pohtii.

Kielenoppijan tasolla oppilaiden motivaatioprofiilit erosivat toisistaan eniten erityisesti kielijännityksen määrässä sekä luokkahuonetason tekijöihin liittyvillä motivaatioulottuvuuksilla. Suomalaisella kieltenopetuksella onkin yhä tehtävää oppilaiden kieltenoppimiskokemusten ja opettajankin toiminnan suhteen.

Oppilaiden nykyistä kieliminää ennustavat sekä englannissa että muissa kielissä eniten yhteiskunta ja omat arvosanat. Vanhemmilla ja ystävillä oli enemmän merkitystä muissa kielissä kuin englannissa.

– Tutkimukseni antaa aihetta perusopetuksen kieliohjelman ja kuntien kieltenopetuksen järjestämisvelvoitteiden uudelleenarviointiin, systemaattisempaan asenne- ja arvokasvatukseen sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen, Kangasvieri vinkkaa päättäjille.

FM Teija Kangasvieren soveltavan kielitieteen (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) väitöskirjakäsikirjoituksen ”Mielestäni on hyvää yleissivistystä osata muitakin kieliä kuin omaa äidinkieltään.” – Kvantitatiivinen tutkimus suomalaisten perusopetuksen yläkoulun oppilaiden vieraan kielen oppimismotivaatiosta” tarkastustilaisuus pidetään 22.11.2022 klo 12 salissa RUU D104 Helena. Vastaväittäjänä toimii professori, FT Ritva Kantelinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena tutkimusprofessori Taina Saarinen (Jyväskylän yliopisto).

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Julkaisutiedot:

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 563, 143 s., Jyväskylä 2022
ISSN N 2489-9003, ISBN 978-951-39-9208-8 (PDF).

Linkki väitöskirjaan:

Taustatietoa:

Suomussalmelta kotoisin oleva Teija Kangasvieri valmistui ylioppilaaksi Haapajärven lukiosta 1999. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa vuosina 2000–2006 filosofian maisteriksi ja aineenopettajaksi pääaineenaan ruotsin kieli. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt useissa eri tehtävissä Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa.

äپٴᲹ:

Teija Kangasvieri, 050 3757457, 040 8053017, teija.kangasvieri@jyu.fi, teija.kangasvieri@gmail.com