22.11.2019 Yhteiskehittämisellä nopeammin innovaatioihin (Ruoslahti)
Yhteiskehittäminen on monia toimijoita osallistava prosessi sekä tapa tuottaa innovaatioihin johtavaa tietoa. Eduksi hyvälle yhteiskehittämiselle ovat osallistujien hyvät viestintätaidot sekä sujuva tiedon kulku.
- Luottamukselliset suhteet ja yhdessä ratkaistavaksi määritelty ongelma edesauttavat yhteistä innovointia. Parhaassa tapauksessa erilaiset näkökulmat ovat rikkaus ja auttavat tarkastelemaan ongelmaa laajemmin, kertoo Harri Ruoslahti Jyväskylän yliopistosta.
Ruoslahden väitöstutkimus käsittelee ilmiötä Euroopan Unionin rahoittamien projektien kontekstissa. Tutkimuksen tarkoitus on ollut ymmärtää tiedon yhteiskehittämistä monien toimijoiden näkökulmasta rahoitetuissa innovaatiohankkeissa.
- Yhteiskehittämiseen osallistuvilla kumppaneilla saattaa olla erilaisten taustojen lisäksi myös jopa ristiriidassa olevia intressejä ja motiiveja. Nämä ovat tärkeää havaita ja tunnistaa, jotta projekti saadaan vietyä menestyksellä maaliin asti. Ketterä projektiviestintä on tärkeää, Ruoslahti kertoo.
- Ristiriitaiset motiivit voivat myös olla tietyissä tilanteissa myös innovointia edistävä asia, lisää Ruoslahti.
Tutkimuksessa saatua tietoa voidaan hyödyntää paitsi viestintätieteellisessä jatkotutkimuksessa, myös kaikissa innovaatioon pyrkivissä monia toimijoita sisältävissä projekteissa. Ruoslahti näkee yhteiskehittämisen mahdollisuutena luoda tehokkaampia ja nopeampia tiedon tuottamisen malleja.
- Innovaatioiden ja uuden tiedon tuottaminen voi nopeutua, kun projektiin lisätään mm. erilaisten näkemysten tuomaa kompleksisuutta, joilla voidaan osaltaan edistää erilaisten innovaatioverkostojen toimintaa sekä parantaa projektityöskentelyä laajemminkin, kertoo Ruoslahti.
Master of Arts Harri Ruoslahden yhteisöviestinnän väitöskirjan "Co-creation of knowledge for innovation in multi-stakeholder projects" tarkastustilaisuus pidetään 22.11.2019 klo 14 alkaen Mattilanniemen Agorassa, huoneessa Gamma. Vastaväittäjänä työelämäprofessori Outi Ihanainen-Rokio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Vilma Luoma-aho (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirjan sähköinen versio on luettavissa Jyväskylän yliopiston Jyx-julkaisujärjestelmässä: