22.11.2019 Kalpaiini-inhibiittori voisi toimia enteroviruslääkkeenä (Laajala)
Enterovirusinfektioiden yleisyydestä ja vakavuudesta huolimatta, niitä vastaan ei ole vielä toimivaa lääkettä ja hoito on ainoastaan oireenmukaista. Lisäksi rokote on kehitetty ainoastaan paria enterovirustyyppiä vastaan. Useimpien enterovirusinfektioiden torjunnassa viruslääkkeiden kehittämistä pidetään rokotteita potentiaalisempana ratkaisuna, sanoo Mira Laajala.
”Tämä vaatii yksityiskohtaista tietoa virusten elinkierrosta ja erilaisista solu- ja virustekijöistä, jotka vaikuttavat infektioon. Tulevaisuudessa nämä tekijät voisivat olla potentiaalisia viruslääkkeen kehittämiseen liittyviä tutkimuskohteita’’, Laajala kertoo.
Enteroviruksen vastaisten lääkkeiden kehittämisessä voidaan hyödyntää jatkossa mahdollisesti myös Mira Laajalan väitöstutkimuksessa saamaa tietoa. Tutkimuksessa selvisi, että viruksen omien entsyymien lisäksi myös solun kalpaiini-entsyymit kykenevät pilkkomaan viruksen proteiineja. Siten ne edistävät virusinfektiota. Tutkimuksessa selvisi myös, että synteettinen inhibiittori kalpaiineja vastaan esti tehokkaasti myös enterovirusinfektiota.
’’Tulos osoitettiin koeputkiolosuhteissa, mutta se antaa hyvän lähtökohdan tutkia, toimivatko kalpaiinit myös soluissa infektion aikana. Ja lisäksi kalpaiini-inhibiittorissa voisi siis olla potentiaalia enteroviruslääkkeeksi’’, Laajala sanoo.
Uudenlainen infektoiva enteroviruksen välimuoto löytyi tutkimuksessa
Tutkimuksissa Mira Laajala löysi myös toisen isäntäsolun tekijän, vimentiiniproteiinin, joka infektion aikana muodosti häkkimäisen rakenteen viruksen genomin ja ei-rakenteellisten proteiinien ympärille edistäen näiden proteiinien tuottoa.
’’Tulos on mielenkiintoinen, sillä juuri nämä vimentiinihäkistä riippuvaiset ei-rakenteelliset virusproteiinit ovat tärkeitä solukuoleman edistämisessä ja taudin kehittymisessä’’, arvioi Mira Laajala.
Solutekijöiden lisäksi Laajala tutki myös itse enteroviruksen avaumista ja genomin vapautumista infektion hetkellä. Tutkimuksissa löydettiin infektion aikana muodostuva uudenlainen, avoimempi viruspartikkelin välimuoto.
’’Infektion kannalta viruksen avautuminen ja genomin vapautuminen viruksen sisältä on tärkeä vaihe. Nyt löydetty enteroviruksen välimuoto poikkeaa aiemmista löydöistä, sillä se sisälsi kaikki rakenneproteiinit ja pystyi yhä sitoutumaan reseptoriproteiiniin solun pinnalla ja aiheuttamaan infektion”, Laajala kertoo.
Tutkimus on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, nro 146, ISSN 2489-9003; 146, ISBN 978-951-39-7896-9 (PDF).
Linkki väitöskirjaan
Mira Laajala kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon Linnankosken lukiosta vuonna 2007. Hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi 2014 pääaineenaan solu- ja molekyylibiologia. Tehtyään gradututkielman Varpu Marjomäen tutkimusryhmässä, hän aloitti jatko-opinnot samassa ryhmässä syksyllä 2014. Väitöstyöhön liittyvä tutkimus sai rahoitusta Jane ja Aatos Erkon säätiöltä, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä sekä Suomen akatemialta.
FM Mira Laajalan solu- ja molekyylibiologian väitöstutkimus "Cellular and viral factors promoting efficient enterovirus uncoating and replication" tarkistetaan perjantaina 22.11. bio- ja ympäristötieteiden laitoksella salissa YAA303 kello 12 alkaen (Ylistönrinne, Survontie 9). Vastaväittäjänä on tohtori Marco Vignuzzi (Pasteur-instituutti, Ranska) ja kustoksena dosentti Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuus on englanniksi.
äپdz:
FM Mira Laajala, mira.a.laajala@jyu.fi
Tiedottaja Tanja Heikkinen, tanja.s.heikkinen@jyu.fi, puh. 050 581 8351
/science/fi
Facebook: Twitter: Instagram: