Ģ��ֱ��

Kalojen luonnollinen kuolevuus ja lisääntymiskyky ovat kalastusta tutkivien mallien peruspilareita. Nuo mallit eivät kuitenkaan ota huomioon biologisen vanhenemisen (seneskenssin) myötä tapahtuvia muutoksia kuolevuudessa ja lisääntymiskyvyssä. Pauliina Ahti osoittaa väitöskirjassaan, että tällaiset muutokset yhdessä kalastusmetodin kanssa vaikuttavat siihen, kuinka kalapopulaatio voi toipua kalastuksesta.

Siinä missä yksittäisen kalan ominaisuus voi vaikuttaa populaatioon, myös populaation ominaisuus voi vaikuttaa yksittäiseen kalaan. ”Syitä kalapopulaatioiden tiheyden vaihtelun taustalla on tutkittu paljon, mutta kysymystä ei ole aiemmin käännetty nurin kurin ja kysytty, mitä tiheyden vaihtelut aiheuttavat”, Ahti kertoo.

Väitöskirja paljastaa vähän tunnettuja linkkejä populaation runsauden vaihtelun ja kalojen ekologian ja evoluution välillä. Merkittäväksi tekijäksi tutkimuksessa nousee kalan maksimi-ikä. Jos esimerkiksi muikku elää keskimäärin seitsemänvuotiaaksi ja ”hyviä muikkuvuosia” on alle seitsemän vuoden välein, sillä on evolutiivisia vaikutuksia kalan maksimikokoon. Jos taas kahden hyvän vuoden välissä on pitempi aika kuin kalan maksimielinikä, erot näkyvät ekologisina vaihteluina biomassassa.

Vieraslajin vaikutus voi tunkea läpi ekosysteemin

Väitöskirjassa Pauliina Ahti tutki myös yksittäisen lajin ja ekosysteemin suhdetta. Ahti osoittaa tutkimuksessaan, kuinka yksi vieraslaji järviekosysteemissä voi ulottaa negatiiviset vaikutuksensa läpi ekosysteemin. Tutkimuksessa havaittiin, että kasviplanktonia syövä vieraslaji, quagga-simpukka, voi saada aikaan lumipalloefektin ja vähentää kalojen biomassaa järvessä, vaikka kalastusta ei tapahtuisi.

Kokonaisuudessaan väitöskirja paljastaa aiemmin tuntemattomia tai huonosti ymmärrettyjä yhteyksiä biologisten organisaatioiden eri tasojen välillä. Nämä tulokset parantavat edellytyksiämme suojella vesiluontoamme.

Väitöskirjaa ovat rahoittaneet Emil Aaltosen säätiö ja European Research Council. Rahoittajat eivät ole vaikuttaneet tutkimustuloksiin.

Pauliina Ahti valmistui meribiologian maisteriksi (M.Sci. in Marine & Freshwater Biology) Glasgown yliopistosta Skotlannista vuonna 2015. Hän on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2018.

M.Sci. Pauliina Ahdin akvaattisten tieteiden väitöskirjan ”The Interplay between Fish Life-History Traits, Population Dynamics, and Ecosystems” tarkastustilaisuus järjestetään tiistaina 21.12.2021 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Raine Kortet Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Anna Kuparinen Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten JYU Dissertations -sarjassa, numero 464, Jyväskylä, 2021. ISBN 978-951-39-8949-1 (PDF) URN:ISBN:978-951-39-8949-1 ISSN 2489-9003. Linkki verkkojulkaisuun:

Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti.
Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen: 

Puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä (kustokselle): +358 40 805 5046