Ģ��ֱ��

Opetellessasi uutta kieltä keskityt tietoisesti havaitsemaan eroja äänteiden välillä. Aluksi eroja äänteiden välillä voi olla melkein mahdotonta havaita. Vähitellen kykysi erotella ääniä paranee. Tällaista oppimista kutsutaan kuulonvaraiseksi havainto-oppimiseksi. Siinä hermostoon muodostuu äänteisiin liittyviä uusia muistijälkiä.

Jari Kurkela tutki väitöstyössään kuulonvaraisen muutoksen havaitsemisen hermostollista perustaa ihmisillä ja jyrsijöillä. Hän selvitti myös mahdollisuutta kehittää muutoksen havaitsemista aikuisilla pelkästään passiivisen altistamisen avulla.

Lapsuudessa opitaan havaitsemaan muutoksia äänissä ilman ponnistelua ja tietoista harjoittelua. Äidinkielelle tyypilliset erot tavuissa ja sanoissa omaksutaan ilman varsinaista opetusta. Onkin havaittu, että lapsuudessa hermoston herkkyyskauden aikana uusien muistijälkien muodostumiseen riittää pelkkä toistuva altistuminen.

Perinteisesti on ajateltu, että herkkyyskauden jälkeen vain tietoinen harjoittelu johtaa uusien muistijälkien muodostumiseen.

Tutkimuksessaan Kurkela havaitsi, että toistuva passiivinen altistuminen vieraan kielen puheäänille usean päivän ajan kehitti sekä ihmisten että rottien kykyä havaita muutoksia. Aivovastemittausten tulokset viittasivat siihen, että uusia muistijälkiä muodostui ennestään vieraisiin puheäänen piirteisiin. Tämän on aikaisemmin oletettu olevan mahdollista vain hermoston kehityksen herkkyyskauden aikana.

Passiivinen altistaminen edistää oppimista

Kurkelan väitöskirjatyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi vieraan kielen tai musiikin opetuksessa. Kenties tulevaisuuden kielikurssit alkavat passiivisella altistuksella vieraan kielen piirteisiin. Oppilaat voisivat vaikkapa kotiaskareiden tai kävelylenkkien ajan ensin kuunnella vieraan kielen puhetta. Näin he olisivat harjoitelleet jo valmiiksi aivojaan ennen luokkahuoneopetuksen alkamista ja olisivat valmiimpia aktiiviseen oppimiseen. 

PsM Jari Kurkelan psykologian väitöskirjatyön “Auditory perceptual learning: Evidence from electrophysiological recordings in rodents and humans” tarkastustilaisuus on yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212) tiistaina 19.6. klo 12.00. Vastaväittäjänä professori Patricia Michie (University of Newcastle, Australia) ja kustoksena dosentti Piia Astikainen. Väitöstilaisuus on englanninkielinen, lectio on suomenkielinen. 

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Kurkela kirjoitti ylioppilaaksi Rovaniemen Lyseonpuiston lukiosta 2002. Hän valmistui Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi, pääaineena johtaminen vuonna 2010 ja psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Suomen Kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.

Jari Kurkela, puh. +358408054538, jari.kurkela@jyu.fi

tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 618, 46 s., Jyväskylä 2018. ISSN 0075-4625, 618; ISBN 978-951-39-7460-2 (PDF); ISBN 978-951-39-7459-6 (nid.) , ISBN 978-951-39-7460-2 (PDF)

Abstract

The acoustic environment contains important cues for survival, making their prompt detection behaviourally relevant. Auditory perceptual detection of changes can be enhanced via behavioural training, which results in the formation of new memory representations of learned sounds. In early development, during the sensitive period, the emergence of new memory representations of sounds, such as speech sounds in humans, is automatic and can happen passively without attentive training. It is traditionally thought that, after the sensitive period, only attentive training can enhance change detection and induce long-term memory representations. However, whether passive exposure to sounds can develop long-term memory representations in adulthood is not yet fully resolved. Auditory change detection can be studied by measuring the brain’s electrical activity. Study I demonstrated that change detection in mice, as measured with the brain’s local-field potentials (LFPs) from the auditory cortex, was dependent on sensory memory and reflected detection of regularity violations, as has been found previously in humans. Study II, conducted on adult rats, showed that passive exposure to novel speech sounds for three consecutive days, 12 hours per day, resulted in the formation of long-term memory traces as indexed by LFPs in the auditory cortex. Furthermore, in Study III, conducted on adult humans, passive exposure to novel speech sounds for four consecutive days, two hours per day, modulated the brain’s event-related potentials (ERPs), reflecting the development of new memory representations. Overall, the results from Studies I and II suggest that auditory memory and perceptual learning are reflected by automatic brain responses in rodents, indicating that these animal models are feasible for studying the neural underpinnings of auditory cognition. Studies II and III demonstrate that passive exposure in adulthood can induce the formation of new memory traces. These results require re-evaluation of the prevailing theories of perceptual learning.