18.9.2020: Tekniikka materiaalisena muutospotentiana – Uusi tulkinta Deleuzen intensiivisyyden käsitteestä (Telivuo)
Tekniikka onkin aina elimellinen osa laajempaa olemisen tapaa. Tekniikan perustava hajautuneisuus näkyy hyvin informaatioteknologian verkkomaisessa levittäytymisessä. Välineellisyyden ja toistuvien prosessien lisäksi tekniikkaan sisältyy kuitenkin myös uudistava ja luova puoli. Miten välineellisyyden ja luovuuden välisen jännitteen voisi nähdä osana tekniikan aineellista olemisen tapaa?
FM Julius Telivuon filosofian väitöskirja näyttää, että Gilles Deleuzen (1925–1995) intensiivisyyden käsitteen avulla voidaan jäsentää tekniikan materiaalista olemisen tapaa ja siinä piilevää luovaa potentiaalia.
Väitöskirjassa tulkitaan intensiivisyyden käsitteen merkitystä Deleuzen metafyysisen järjestelmän ja tekniikan filosofian kannalta. Tämän pohjalta Telivuo esittää uudenlaisen analyysin siitä, missä määrin tekniikka voi itsessään olla luovaa eikä pelkkä väline.
Intensiivisyyden keskeisyys Deleuzen filosofiassa on huomioitu aiemminkin, mutta hänen intensiivisyyskäsitystään ei ole tutkittu yhtenäisenä teoriana. Väitös osoittaa myös teknisten teemojen olennaisen roolin Deleuzen ajattelussa. Väitöskirjan uusia tekniikanfilosofisia avauksia taas ovat analyysi tekniikan luovuudesta sekä dynaaminen näkökulma tekniikan materiaalisuuteen.
Deleuze jäsentää ajatusta intensiivisistä kvantiteeteista, jotka ilmentävät dynaamisten prosessien asteittaista vaihtelua. Deleuze analysoi intensiivisyyden näkökulmasta yksilöitymisprosessien, aineellisen vuorovaikutuksen ja esitietoisten aistimusten luonnetta. Väitöskirjassa esitetään, että intensiivisyys on heterogeenisten kokonaisuuksien dynaamisen vaihtelun rakenne. Tietyn kokonaisuuden intensiiviseen variointiin sisältyy myös perustava muutoksen mahdollisuus. Intensiivisenä kokonaisuutena tietty systeemi voi kehittyä yhtenäisesti muuttaen kuitenkin samalla olemisen tapaansa.
Intensiivisyyden teorian pohjalta Telivuo selventää tekniikan materiaalisuuden luonnetta ja sen roolia systeemisissä muutoksissa. Väittelijä myös analysoi tekniikan välineellisyyden ja sen sisäisen luovuuden välistä jännitettä. Jännite on erityisen voimakas nykyisessä informaatioteknologiassa, jonka homogenisoiva digitaalinen koodi asettaa tarkat alkuehdot luovuudelle.
Väitöskirja analysoi tekniikan vuorovaikutteista luonnetta, joka tuo esiin materiaalisten ilmiöiden dynaamisen vaihtelun. Tämä uudenlainen jäsennys auttaa ymmärtämään tekniikan mekaanisuuden lisäksi sen muutospotentiaalia. Se avaa näkymiä kokeilevuuteen ja erilaisten taitojen oppimiseen luovan teknisen vuorovaikutuksen muotoina.
FM Julius Telivuon filosofian väitöskirjan "Intensive Technics: Immediate Materiality and Creative Technicity in Gilles Deleuze's Philosophy" tarkastustilaisuus pidetään 18.9.2020 alkaen klo 16.00 Seminaarinmäellä salissa H320. Väitös on myös verkkovälitteinen. Vastaväittäjänä on professori Daniel Smith (Purdue University, USA) ja kustoksena akatemiaprofessori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on .
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 040 805 4903.
Julkaisu:
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 228, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8178-5. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa
Taustatietoa
Julius Telivuo (s. 1984) valmistui ylioppilaaksi Ressun lukiosta Helsingissä vuonna 2002. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2012. Opintojen lomassa Telivuo on työskennellyt opettajana, kääntäjänä ja kustannustoimittajana (filosofinen Logos-ensyklopedia).
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Julius Telivuo, 0503720899, julius.telivuo@gmail.com
Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi