Ģ��ֱ��

Yhteisöllisessä kirjoittamisessa samaa tekstiä kirjoittaa kaksi tai useampi kirjoittaja. Oleellista on kirjoittajien tasapuolinen vastuu kirjoittamisprosessista ja valmiista tekstistä. Asioita voidaan pohtia useasta eri näkökulmasta, kun kirjoittajat ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

KM Minna Nykoppin kasvatustieteen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin, millaista keskustelua yliopisto-opiskelijat kävivät yhteisöllisen kirjoittamisen aikana kasvokkain ja verkossa. Tarkastelussa oli myös se, millaisia tiedonrakentamisen piirteitä opiskelijoiden keskustelut sisälsivät ja miten yhteisöllistä kirjoittamista koordinoitiin verkossa. Lisäksi tutkittiin, oliko koordinoinnilla yhteyttä yhteisten kirjoitelmien laatuun.

Tutkimus osoitti, että opiskelijoiden keskustelut käsittelivät yleisimmin kirjoittamisen kysymyksiä sekä tekstin sisältöjä. Opiskelijoiden tiedonrakentamista tukivat opiskelutoverien esittämien ajatusten täydentäminen sekä sellaisten kysymysten esittäminen, jotka edellyttivät käsiteltävänä oleva asian syvällistä pohtimista.

”Toisen esittämän ajatuksen täydentäminen mahdollistaa käsiteltävän asian oppimisen, sillä yhdessä pohtien on mahdollista päästä sellaiselle tasolle, johon yksin pohtiessa ei ole mahdollista yltää”, Nykopp toteaa.

Erimielisyyden ilmaiseminen synnyttää keskustelua, joka edellyttää asian tarkastelun monesta eri näkökulmasta. Nykoppin tutkimuksessa opiskelijat kuitenkin ilmaisivat erimielisyyttä vain harvoin.

”Yksi selitys erimielisyyden vähäisyyteen voi olla se, että yliopisto-opiskelijat luottavat tiedollisiin auktoriteetteihin, kuten kirjoihin ja opettajaan, sen sijaan että he suhtautuisivat kriittisesti tiedonlähteisiin tai opiskelutovereidensa esittämiin näkökulmiin”, tutkija pohtii. Toisaalta erimielisyyden ilmausten pieni määrä opiskelijoiden keskusteluissa ei välttämättä ole merkki siitä, etteikö työskentely olisi kriittistä, vaan se voi pikemminkin viitata kritiikin ilmaisemiseen eri tavoin.

Yhteisöllinen kirjoittaminen onnistuu myös verkossa

Maailmanlaajuinen pandemia on pakottanut oppilaitokset siirtämään opetuksensa verkkoon, jolloin yhteisöllisen kirjoittamisen työtapojen soveltaminen on tullut ajankohtaiseksi myös verkkotyöskentelyssä. Nykoppin tutkimuksesta ilmeni, että kirjoittaessaan yhteisöllisesti verkossa opiskelijat koordinoivat tehtävää, tekstin laatimista ja sosiaalista tilannetta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti sosiaalisen toiminnan koordinointi on onnistuneen yhteisöllisen työskentelyn edellytys. Mitä enemmän opiskelijat koordinoivat sosiaalista toimintaa, sitä parempaan suoritukseen he pystyvät. Yhteisöllisen kirjoittamisen koordinoinnilla ei kuitenkaan ollut merkitystä opiskelijoiden laatimien kirjoitelmien laatuun.

Nykoppin tutkimus osoitti, että yhteisöllinen kirjoittaminen, jossa yhdistyi lukeminen, tiivistelmän kirjoittaminen sekä pienryhmäkeskustelu, sisälsi sellaisia ominaisuuksia, jotka tukivat opiskelijoiden oppimista.

KM Minna Nykoppin kasvatustieteen väitöskirjan "Yliopisto-opiskelijoiden yhteisöllinen kirjoittaminen kasvokkain ja verkossa" tarkastustilaisuus järjestetään perjantaina 18.11.2022 kello 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S212).

Vastaväittäjänä toimii professori Mari Murtonen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Miika Marttunen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on .

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Minna Nykopp, minna.e.nykopp@jyu.fi, puh. 040 190 4463

viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920

Minna Nykopp kirjoitti ylioppilaaksi Vaajakosken lukiosta 1984. Hän valmistui sosiaalikasvattajaksi Suomen Kirkon Sisälähetysseuran Kasvattajaopistosta 1991 ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2006. Aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot hän suoritti 2006.

Sosiaalikasvattajaksi valmistumisen jälkeen Nykopp työskenteli Jyväskylän kaupungilla lastentarhanopettajana. Valmistuttuaan kasvatustieteen maisteriksi hän on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tutkimuksen ja opetuksen tehtävissä. Tällä hetkellä Nykopp työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa.

Väitöskirjatutkimusta on rahoittanut Jyväskylän yliopisto, Suomalainen Konkordia-liitto ry, Kasvatusalan valtakunnallinen tutkijakoulu (KASVA) ja Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu (OPMON).