17.8.2021 Muutoksen havaitseminen ympäröivässä maailmassa: tuloksia näkö- ja tuntojärjestelmän aivovastemittauksista (Xu)
Vastaväittäjänä apulaisprofessori Jukka Leppänen (Turun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Piia Astikainen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on englanti, ja sitä voi seurata osoitteessa
Yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä (kustokselle): puh. +358 40 805 3480
Autoa ajaessamme meidän on jatkuvasti havaittava useita muutoksia, kuten liikennevalojen vaihtuminen tai jalankulkijan liikkeet. Muutosten havaitsematta jättäminen voikin johtaa vakaviin seurauksiin. Vaikka toistuva, odotettava muutos näköhavainnoissa saattaa jäädä huomioimatta, on äkillisiä, toistuvuutta rikkovien muutosten havaitseminen suhteellisen helppoa.
"Kuvittele istuvasi metrossa ja tuijottavasi ikkunasta vilkkuvia mustia seiniä. Sillä hetkellä metron LED -mainoksen äkillinen ilmestyminen herättää todennäköisesti huomiosi”, psykologian väitöskirjatutkija Qianru Xu kertoo.
Ottaen huomioon muutoksen havaitsemisen tärkeyden, ei ole yllättävää, että aihetta on tutkittu laajasti. Tutkimusta on tehty lähinnä kahdessa traditiossa, joista toinen keskittyy muutoksen havaitsemiseen tilanteissa, joissa kaksi toisistaan hieman poikkeavaa kuvaa esitetään vuorotellen. Tällaisen muutoksen havaitsemisen on yleensä ajateltu vaativan tarkkaavuutta. Toinen tutkimussuuntaus tutkii puolestaan poikkeavien ärsykkeiden havaitsemista tilanteissa, joissa toistuva ärsyke muodostaa jonkin säännönmukaisuuden. Tällaisen muutoksen havaitsemisen on ajateltu olevan riippumatonta tarkkaavuudesta.
Osatutkimukset tuovat yhteen molemmat traditiot
Xu tarkasteli väitöstutkimuksensa osatutkimuksissa muutoksen havaitsemisen molempia tyyppejä. Osatutkimuksessa I Xu teki katsauksen aiempien tutkimuksien ristiriitaisiin tuloksiin, joita oli saatu tutkittaessa emotionaalista vääristymää kasvonilmeiden havaitsemisessa. Väitöstutkimuksen mukaan kolme tekijää vaikuttivat tulosten ristiriitaisuuteen; erot ärsykkeissä, kokeellisissa tilanteissa ja tutkimuskohteena olevissa kognitiivisissa prosesseissa.
Osatutkimuksessa II selvitettiin aivomagneettikäyrämittauksien avulla muutoksen havaitsemista sarjallisesti esitetyissä kasvonilmeissä ja osatutkimuksessa III tuntoärsykkeen paikassa. Osatutkimuksessa II Xu tarkasteli masennusoireiden vaikutusta automaattiseen kasvojen havaintoon ja muutoksen havaitsemiseen kasvonilmeissä. Aivovasteet osoittivat, että sekä iloisissa että surullisissa kasvoissa muutokset havaittiin, vaikka tutkittavat eivät tarkkailleet niitä. Tutkittavilla, joilla oli masennusoireita, ilmeni sekä negatiivinen havaintovääristymä surullisiin kasvoihin liittyen että yleinen heikentyminen muutoksen havaitsemissa.
Osatutkimuksessa III käytettiin uudenlaista koetilannetta, jolla tutkittiin aivovasteita ennustamattomiin ja ennustettavissa oleviin muutoksiin tuntoärsykkeissä. Tulokset osoittivat, että muutokset tuntoärsykkeissä aiheuttivat kaksi erillistä aivovastekomponenttia tuntoaivokuorella. Tulokset viittasivat kuitenkin siihen, että ainoastaan aiempi komponentti, joka esiintyi 30‒100 ms ärsykkeen esittämisen jälkeen, liittyi ennustamattoman ärsykkeen havaitsemiseen. Osatutkimus III osoitti tarpeen pyrkiä jatkotutkimuksissa erottamaan ärsykkeen harvinaisuuden ja ennustettavuuden vaikutukset aivovasteissa.
Väitöskirjatyö tuo yhteen kaksi melko erillistä, mutta toisiinsa kytkeytyvää muutoksen havaitsemisen tutkimusaluetta, ja tarjoaa tutkimuskatsauksen lisäksi empiiristä tutkimustietoa muutoksen havaitsemisesta näkö- ja tuntojärjestelmissä.
äپٴᲹ:
Qianru Xu, qianru.q.xu@jyu.fi, +358469347650 (in English)
Viestinnän asiantuntija Kirke Hassinen, kirke.m.hassinen@jyu.fi, puh. 050 462 6920
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations, numerona 415, Jyväskylä, 2021. ISBN 978-951-39-8791-6 (PDF), ISSN 2489-9003
Pysyvä linkki julkaisuun: