Ģ��ֱ��

Kouluneuvos, FM Taina Lehtosen tutkimuksen keskiössä oli vuoden 2019 lukiouudistus, jonka myötä lukiokoulutus muuttui opintopistepohjaiseksi kurssipohjaisen sijaan. Uudistus kosketti myös muun muassa ylioppilaskokeita, jotka on saanut syksyn 2019 jälkeen uusia rajoituksetta.

Väitöstutkimuksen aineiston Lehtonen hankki haastattelemalla kokeneita lukion rehtoreita eri puolilta Suomea ja erilaisista lukioyhteisöistä.

Haastateltujen rehtoreiden koulutuspoliittiset näkemykset olivat kriittisiä. Uudistukset ovat nopeutuneet ja lukioista on tullut uudistus- ja hankegeneraattoreita. Koulutuksia kehitetään koulutuspoliittisin päätöksin toisistaan erillään, vaikka tavoitteena on jatkuva oppiminen. Uudistusten taustalle kaivattiin tutkimusta ja pitkäjänteisyyttä. Kritiikkiä kohdistettiin myös korkeakoulujen valintauudistuksen ajoitukseen ja toteutukseen, opetusvelvollisuuden laajentamisen resursointiin sekä lukiokoulutuksen niukkenevaan rahoitukseen. Uudistuksiin resurssit tulevat viiveellä, jos tulevat.

Päätöksentekijöiden kanssa rehtorit ovat yhtä mieltä siitä, että lukiokoulutus tarvitsee uudistamista osaamisen vahvistamiseksi ja korkeakouluun hakeutuvien määrän lisäämiseksi. Valtakunnalliset uudistukset koetaan yhdenvertaisina ja ylioppilastutkintoa arvostetaan valtakunnallisena päättökokeena.

Vastuu uudistuksesta jää rehtorin harteille

Rehtoreiden yhteinen tulkinta vuoden 2019 uudistuksesta oli, että keskeisimmät lukiossa tunnistetut uudistamistarpeet jäivät toteutumatta ja juurisyyt hoitamatta. Useimmat tavoitteet olivat tuttuja, mutta ne koettiin aikaisempaa velvoittavampina.

– Lukiokoulutuksen uudistaminen painottuu paikalliseksi toteutukseksi ja rehtorin rooli lukion uudistamisen toimeenpanossa on keskeinen. Uudistamista tehdään yksilöllisesti ja eritahtisesti. Suomi on erilaisten lukioiden maa, kertoo Lehtonen tutkimuksen tuloksista.

Uudistaminen edellyttää ennakointia ja tulevaisuuslukutaitoa

Jotta lukion uudistamisen mahdollisuudet voitaisiin paremmin tunnistaa, tarvitaan lukioihin enemmän taitoa huomioida sekä menneisyys, nykyisyys että vaihtoehtoiset tulevaisuudet. Nyt lukioissa tulevaisuuteen suunnataan pääsääntöisesti kapea-alaisesti suunnitellen. Paikalisesti ja opiskelijalähtöisesti korjataan ja parannetaan olemassa olevaa. Säädösten ja määräysten toimeenpano ja tulkinta on lukiokohtaista.

Osa rehtoreista ja lukioista kykenee paremmin tunnistamaan mahdollisuuksia ja hyödyntämään niitä, vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ennakoiden. Tähän vaaditaan kuitenkin monialaista verkottuneisuutta.

– Kouluilta edellytetään turvallisuussuunnitelmat, mutta tulisi edellyttää myös tulevaisuussuunnitelmat ja tulevaisuuslukutaitoa, sanoo Lehtonen.

Koulutuksen uudistamiseksi tarvitaan myös toimijoiden aktiivista vuorovaikutusta sekä lukioyhteisön sisällä että sen ulkopuolella. Vuorovaikutusta tulisi tapahtua niin paikallisesti kuin kansallisesti ja kansainvälisesti.

Opiskelijat tulee ottaa mukaan lukion uudistamiseen

Tutkimuksen mukaan lukiota ei tällä hetkellä uudisteta yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, vaan opiskelijoille, vaikka tavoitteena on vetovoimainen ja kiinnostava yhteisö nuorille sekä vaikuttamaan pyrkiminen.

– Opiskelijoiden monipuolinen osaaminen ja verkostoituminen on syytä huomioida lukion uudistamisessa. Vaikuttaminen ja osallisuus motivoi ja lisää nuorten hyvinvointia. Eri-ikäisten osaajien aktiivinen vuorovaikutus vahvistaa jatkuvaa oppimista ja jättää pysyvän toiminnallisen jäljen nuoreen tulevaisuutta varten, Lehtonen toteaa.

Lehtonen esittää tutkimuksessaan lukiokoulutuksen kompleksisen uudistamisen mallin, joka mahdollistaa lukioyhteisön jatkuvan uudistamisen toimintaympäristössään. Malliin sisältyy osallistaminen ja verkostoituminen, säännöllinen toiminnan arviointi ja tulevaisuuden ennakointi. Kokemusten ja ennakointien pohjalta rakennetaan lukioyhteisössä tulevaisuutta ja edistetään toimintakulttuurissa muutosherkkyyttä ja tulevaisuuslukutaitoa.

Kouluneuvos, FM Taina Lehtosen kasvatustieteiden alaan kuuluvan väitöskirjan "Rehtoreiden näkemyksiä lukiokoulutuksen uudistamisesta, sen johtamisesta ja tulevaisuudesta” tarkastustilaisuus on 17.2.2023 klo 12 alkaen Kokkolan yliopistokeskuksen Ulappa-salissa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Najat Ouakrim-Soivio (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Heidi Harju-Luukkainen (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

.

.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:

Taina Lehtonen, emerita rehtori, kouluneuvos
taina.lehtonen@kaustinen.fi, +358400276099

Taina Lehtonen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseon lukiosta vuonna 1970. Hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1975 filosofian maisteriksi pääaineenaan germaaninen filologia. Lehtonen on suorittanut kasvatustieteen syventävät opinnot (laudatur) Jyväskylän yliopistossa vuonna 2000.

Lehtonen on toiminut Kaustisen musiikkilukion rehtorina sen ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien eläköitymiseensä saakka, ajan 1.8.1976 – 31.12.2017. Tasavallan presidentti on avoimella kirjeellään 26.11.2010 myöntänyt Taina Lehtoselle kouluneuvoksen nimen ja arvon.