Ä¢¹½Ö±²¥

Apotti-järjestelmä²õ²õä on havaittu selkeitä puutteita ammattilaisten käytettävyyden osalta. On selvää, että erittäin monimutkaisen järjestelmähankkeen toteutusta ohjaa lakisääteinen toiminnan järjestäminen, budjetti ja aikataulupaineet sekä tietosuojan toteutuminen. Vilpposen tutkimuksesta selviää, että käytettävyyteen panostaminen on jäänyt jälkijunaan kehitysvaiheen paineiden keskellä.

– Tutkimushaastatteluissa nousi esiin, että Apotti-hankkeen suurimmat haasteet ovat liittyneet järjestelmän laajuuteen ja kustannuksiin. Kokonaisuuden koordinointi on muuttunut haastavaksi, kun hankkeessa on ollut mukana monia eri organisaatioita. Myös aikataulut ovat olleet tiukkoja, ja ongelmat potilasturvallisuuden ja tietosuojan yhteensovittamisessa ovat aiheuttaneet paljon lisätöitä, jolloin käyttöönotettavia toimintoja on jouduttu priorisoimaan. Lisäksi hanke on kestänyt liian kauan, ja siksi monet ovat väsyneet siihen, Vilpponen kertoo.

Käytettävyyden toteutumisen haasteet johtuvat paljolti julkisen sektorin ja kuntien niukoista resursseista. Prosessin aikana ei saavuteta hankinta³¾Ã¤Ã¤°ù¾±³Ù³Ù±ð±ô²âihin tarvittavaa ymmärrystä hankittavasta kokonaisuudesta, käyttötarkoituksesta ja käytettävyydestä, jolloin koko hankinnan laatu kärsii. Tyypillisesti järjestelmätoimittajien liiketoimintamallissa tavoitteena on maksimoida tulos ja sen mukaisesti kaikki sopimuksiin liittymättömät lisätyöt ovat laskutettavaa työtä.

Kaikki ikäryhmät huomioitava tasavertaisesti ja tekoälyä hyödynnettävä tehokkaammin

Vilpponen nostaa tutkimuksessaan esiin myös julkisten digitaalisten palveluiden käytettävyyden huomioimisen hopeasegmentin ²Ôä°ìö°ì³Ü±ô³¾²¹²õ³Ù²¹. Hopeasegmentti (55+-vuotiaat) on kasvava ikääntyvien joukko, jossa on laatutietoisia, suhteellisen hyvätuloisia ja selektiivisiä kuluttajia.

Kun kuluttaja ikääntyy, hänen motoriset ja kognitiiviset ky°ì²â²Ô²õä ³ó±ð¾±°ì±ð²Ô³Ù²â±¹Ã¤³Ù. Sä³ó°ìö¾±²õten palveluiden hankinnoilta vaaditaan uudenlaista käytettävyyden huomioimista, jossa ¾±°ìää²Ô³Ù²â±¹Ã¤²Ô kuluttajan tarpeet käsitellään kokonaisuutena, huomioidaan toimintaympäristön vaatimukset ja huolehditaan yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumisesta. Tä²õ²õä elämäkeskeinen lähestymistapa (Life Based Design – LBD) on hyvä työkalu.

Tulevaisuudessa tekoäly tulee mukaan tietojärjestelmäkehitykseen yhä ±ð²Ô±ð³¾³¾Ã¤²Ô. ³Õä¾±³Ùö²õ³Ù³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü°ì²õ±ð²õ²õ²¹ Vilpponen osoittaa, että kehittämisprojektit ja hankinnat vaativat johdolta sitoutumista hankkeeseen. Tämä voidaan saavuttaa vain, jos johdolla on hyvä ymmärrys organisaation palvelu- ja kehittämistiekartasta ja sen kehittämisestä. Tutkimustulokset osoittavat, ettei julkisten organisaatioiden johdolla ole tällä hetkellä riittävää kykyä ymmärtää tekoälyn tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä kokonaiskehittämise²õ²õä. Vaarana on hankittavien tekoälykomponenttien jääminen irrallisiksi ratkaisuiksi.

DI Hannu Vilpposen kognitiotieteen väitöskirjan "You get what you order: Required expertise in the procurement of public services" tarkastustilaisuus.

Vastaväittäjänä professori emeritus Matthias Rauterberg (Eindhoven University of Technology, Alankomaat) ja kustoksena tutkimusjohtaja, professori emeritus Pertti Saariluoma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta verkkovälitteisesti.
Linkki Moniviestimen suoraan lähetykseen:

Puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa osoittaa mahdolliset lisäkysymyksensä (kustokselle): +358 50 3732142

Hannu Vilpponen valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1997 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. ±áä²Ô aloitti Nokian Salon R&D-yksikö²õ²õä diplomityöntekijänä vuonna 1996 ja jatkoi työskentelyä Nokian globaaleissa tutkimusyksiköi²õ²õä yli 16 vuoden ajan ±¹±ð³Ùä±ð²Ô radiojärjestelmiin, sensoreihin ja käytettävyyteen liittyviä tutkimushankkeita. Vilpposelle on myönnetty 8 US patenttia.

Teollisuusuran jälkeen hän siirtyi julkiselle sektorille: ensin Järvenpään kaupungin Soten ICT-°ì±ð³ó¾±³Ù³Ùä³¾¾±²õ±èää±ô±ô¾±°ìö°ì²õ¾±, sitten THL:n ±¹±ð°ù°ì°ì´Ç²õ¾±±¹³Ü²â³¾±èä°ù¾±²õ³Ùö³Ü³Ü»å¾±²õ³Ù³Ü°ì²õ±ð²Ô ±è°ù´ÇÂá±ð°ì³Ù¾±±èää±ô±ô¾±°ìö°ì²õ¾± ja viimeksi nykyiseen työpaikkaansa ICT-°ì±ð³ó¾±³Ù³Ùä³¾¾±²õ±èää±ô±ô¾±°ìö°ì²õ¾± Keravan kaupungille, jossa hän aloitti vuonna 2014. Vilpponen on ³Ù²âö²õ°ì±ð²Ô²Ô±ð±ô±ô²â³Ù ³ó²¹²Ô°ì±ð±èää±ô±ô¾±°ì°ìö²Ôä Apotin °ìä²â³Ù³Ùöö²Ô´Ç³Ù´Ç²õ²õ²¹, osallistunut maakuntauudistushankkeisiin ensin kokonaisarkkitehtinä Uusimaa 2019 -hankkeessa ja ny°ì²âää²Ô asiantuntijana parhaillaan käynni²õ²õä olevassa Vantaa-Keravan hyvinvointialueen ICT-³¾Ã¤Ã¤°ù¾±³Ù³Ù±ð±ô²â²õ²õä.