16.6.2013: Väitös selvitti, miten koulukotitausta muovasi miesten identiteettiä (Salenius)
Tutkimuksessa Salenius selvittää, mitä miehet kertovat lapsuudestaan, koulukotiajastaan sekä koulukodin kasvatuskäytännöistä. Keskeistä työssä on tarkastella sitä, kuinka miehet rakensivat identiteettiään aikuisiällä koulukodin jälkeen.
Useat haastatellut miehet kertoivat isänsä poissaolosta lapsuusajan perheen arjesta. Koulu instituutiona oli miesten kertomuksissa ensimmäinen käännekohta, jonka kautta he rakensivat identiteettiään. Identiteetin ymmärretään tässä tutkimuksessa rakentuvan kielen ja kommunikaation avulla Paul Ricoeurin teoriaa soveltaen.
Miehet kuvasivat kertomuksissaan paljon väkivallan aiheuttamia traumaattisia muistoja ja sitä, miten ne ovat vaikuttaneet identiteetin rakentumiseen myöhemmin elämässä. Miesten kertomuksiin sisältyi runsaasti kuvauksia väkivallasta ja lapsen emotionaalisten tarpeiden sivuuttamisesta.
Miesten koulukodin jälkeisen elämän kuvauksissa siviilielämään integroitumiseen liittyi jonkin asteisia vaikeuksia. Osa miehistä näki itsensä ensisijaisesti työhön sitoutuvan miesidentiteetin kautta.
Osa kertoi vakavista päihdeongelmista ja rikoksiin syyllistymisestä, mutta myös päihteistä ja rikollisesta elämäntavasta irtautumisesta. Kertomukset selviytymisestä näyttäytyivät sellaisena käännekohtana heidän elämässään, jonka varaan he rakensivat uutta identiteettiä.
– Tärkeimpinä työni tuloksena pidän miesten kertomuksessaan painottavaa isyyttä. Miesten kertomuksissa isyys toi esiin uudenlaista, tunteita esiin tuovaa miesidentiteettiä, joka erottui koulukodin aikaisesta maskuliinisesta stereotypiasta, Salenius kertoo.
YTM Paula Saleniuksen sosiaalityön väitöskirjakäsikirjoituksen "Koulukotisijoitus ja miehen identiteetin rakentuminen – Tutkimus 1950–60-luvuilla Järvilinnan vastaanottokotiin ja Pernasaaren koulukotiin sijoitettujen miesten elämäkerrallisista narratiiveista" tarkastustilaisuus pidetään 16.6.2023 alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä Historica-rakennuksen salissa H320. Vastaväittäjänä toimii professori Tarja Pösö (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marjo Kuronen (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuutta voi seurata etänä:
Väitös on luettavissa:
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Paula Salenius, paula.salenius@elisanet.fi, puh. +35844 2770049
Salenius on sosiaalityöntekijä ja perheterapeutti.