Ä¢¹½Ö±²¥

Saana Mehtälän väitöskirjassa tutkittiin informaatioteknologian roolia nuorten hyvinvoinnille koulun ja vapaa-ajan konteksteissa. Tuloksista selviää, että laitteiden ja sovellusten käyttöön voi liittyä stressikokemuksia sekä etä- ja lähiopetukselle tyypillisiä haasteita. Toisaalta nuoret ja opettajat ovat kehittäneet toimivia keinoja eri tilanteiden hallintaan. Informaatioteknologian roolia nuorten hyvinvoinnille on tärkeä tutkia, sillä erilaiset IT-ympäristöt ja niihin liittyvä vuorovaikutus on tärkeä ja merkityksellinen osa nuorten arkea.

Informaatioteknologia on nyky-yhteiskunnassa aktiivisesti läsnä nuorten arjessa ja ihmissuhteissa. Tästä huolimatta nuorilta ei voida odottaa ylivertaista IT-osaamista, sillä nuorten kokemukset kietoutuvat laitteiden ja sovellusten ominaisuuksiin sekä vallalla olevaan käyttökulttuuriin. Hyvinvointia voidaan teknologian suunnittelun keinoin pyrkiä myös tavoitteellisesti edistämään, jolloin suunnitteluprosessin onnistuminen saattaa nousta avainasemaan hyvinvointitavoitteiden toteutumiselle.

Saana Mehtälän väitöstutkimuksessa saatiin selville, että 9-15 –vuotiaiden nuorten teknologian käyttöön voi liittyä eritasoisia stressikokemuksia. Nuorten kokemukset kytkeytyvät sosiaaliseen mediaan ja vuorovaikutukseen, laitteeseen saapuviin ilmoituksiin, pelaamiseen sekä koronapandemian aikaiseen etäopetukseen ja sosiaalisen eristäytymiseen. Nuoret saattoivat esimerkiksi kokea viesteihin vastaamisen paineistavana, tai puhelimen sovellusilmoitusten häiritsevän muuta tekemistä.

– On hyvä huomata, että nuoret voivat hyödyntää erilaisia keinoja teknologian käyttöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Aika usein näillä pyritään vähentämään laitteesta tai sovelluksesta tulevaa informaatiota nimenomaan tietyissä tilanteissa. Nuoret voivat esimerkiksi säätää ilmoitusasetuksia, muokata omaa käyttäytymistään tai jättää laitteen tietyissä tilanteissa eri huoneeseen, Mehtälä kertoo.

Opettajan rooli ei aina ole selkeä nuorten teknologian käyttöön liittyvissä ilmiöissä

Peruskoulun opettajat näkevät kouluarjessa paljon oppilaiden teknologian käyttöön liittyviä ilmiöitä. Rajat koulun ja vapaa-ajan välillä eivät kuitenkaan ole aina selkeitä, ja varsinkin nuorten välinen vuorovaikutus usein ylittää online- ja offline-ympäristöjä. Mehtälän haastattelemien opettajien mukaan oppilaiden vuorovaikutuksen haasteisiin liittyvät esimerkiksi oppilaiden väliset riidat sekä huono käytös pikaviestiryhmissä. Oppilaat voivat ottaa myös paineita keskusteluihin osallistumisesta.

– Opettajan näkökulmasta haasteeksi näissä tilanteissa muodostuu opettajan roolin epäselvyys sekä sen rajat. Toisin sanoen, vaikka opettajat voivat tehokkaasti käyttää tilannekohtaisia keinoja eri tilanteiden selvittelyyn, on online-vuorovaikutuksen suhteen joskus vaikea määrittää, kuuluuko asia koululle, opettajille vai vanhemmille – vai kenties kaikille. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että vuorovaikutus eri toimijoiden välillä olisi sujuvaa ja huomioisi informaatioteknologian käytön roolin ja kokonaisvaltaisuuden nykyaikaisessa yhteiskunnassa sekä varsinkin nuorten omassa elämässä, Mehtälä toteaa.

Lähi- ja etäopetuksessa teknologian käytöstä nousee esiin eri puolia

Erilaisia laitteita ja sovelluksia on käytetty kouluissa opetuksen ja oppimisen tukena jo pitkään ennen koronapandemiaa. Koulujen ja opettajien välillä on kuitenkin voinut olla eroja siinä, missä määrin teknologian käyttö on integroitu osaksi kouluarkea. Koronapandemian myötä informaatioteknologian käyttö nousi tärkeydessään aivan uudelle tasolle. Teknologian käyttö ei ollut enää hyödyllistä, vaan useimmiten välttämätöntä opetuksen jatkuvuudelle. Perinteinen luokkahuone on kuitenkin edelleen käytännöiltään ja teknologiaympäristöltään hyvin erilainen verrattuna etäopetukseen.

Tutkimuksessa havaittiin, että informaatioteknologian käyttöön voi liittyä erinäisiä haasteita lähi- ja etäopetuksessa. Vaikka osa haasteista voi kuulostaa samankaltaisilta, on niiden kohdalla tärkeää huomioida erot laitteiden ja sovellusten käytön tavassa, määrässä ja kokonaisvaltaisuudessa. Siinä missä lähiopetuksessa IT:n käyttöön voi liittyä haasteita esimerkiksi sovellusilmoitusten häiritsevyyden ja oppitunnin aihepiiriin keskittymisen näkökulmasta, etäopetuksessa ongelmaksi muodostuu vuorovaikutuksen ’musta laatikko’. Toisin sanoen, opettajan voi olla vaikeampi seurata oppilaiden edistymistä ja todellista läsnäoloa oppitunneilla.

– Vastaavasti etäopetus vaati usein totutusta poikkeavaa oppituntien ja tehtävien suunnittelua, mikä puolestaan saattoi viedä paljon aikaa ja resursseja. Vaikka erityisesti etäopetus saattoi olla opettajille ja oppilaille kuormittavaa sen kokonaisvaltaisuuden vuoksi, tulisi myös lähiopetukseen liittyvään informaatioteknologiseen kuormitukseen kiinnittää huomiota, Mehtälä summaa.

KTM Saana Mehtälän tietojärjestelmätieteen väitöskirjan "The role of information technology in the well-being of young people in school and leisure contexts: perspectives from IT use and design" tarkastustilaisuus järjestetään Lea Pulkkisen salissa (Ag B431.1) torstaina 1.6. klo 12 alkaen. Yleisö voi seurata väitöstilaisuutta väitössalissa tai verkkovälitteisesti.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Marianne Kinnula (Oulun yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Markus Salo (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Linkki suoraan lähetykseen (Zoom, suositellaan Zoom-sovellusta tai Google Chrome selainta):

Saana Mehtälä on valmistunut vuonna 2018 kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Mehtälä aloitti työskentelyn tutkimusavustajana Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa vuonna 2016. Mehtälä on vuosien varrella työskennellyt eri rooleissa useissa eri tutkimusprojekteissa, keskittyen muun muassa lasten ja nuorten digitaaliseen mielen hyvinvointiin, korkeakoulutuksen inkluusioon sekä oppimisteknologioiden hyödyntämiseen ja hankintaan. Mehtälä on toiminut väitöskirjatutkijana informaatioteknologian tiedekunnassa vuodesta 2019 alkaen.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

Saana Mehtälä
saana.s.s.mehtala@jyu.fi
+358 40 805 4660