Ä¢¹½Ö±²¥

Suomen kulttuuripolitiikan epäselvät aluerajat, eri suunnista tuleva kansallinen ohjaus sekä koordinaation puute kulttuurin aluehallinnossa vaikeuttavat aluehallinnon organisaatioiden mahdollisuuksia rakentaa alueellista kulttuuripolitiikkaa. Aluehallinto on Suomessa jatkuvien uudistusten kohde, ja kulttuuripolitiikassa alueisiin kohdistuu moninaisia ja ristiriitaisia odotuksia.

Rengon tutkimus osoittaa, että Suomessa kulttuurin aluehallintoa ei ole rakennettu kokonaisvaltaisesti, suunnitelmallisesti tai selkeää aluejakoa noudattaen. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa kulttuuripoliittista valtaa on pääosin jaettu valtion aluehallinnon sisällä. Suomen mallissa aluetasolle on osoitettu etenkin julkista valtaa ja vastuita. Alueellinen desentralisaatio on ollut Suomessa pääosin hallinnollista, kun taas Ruotsissa on toteutettu myös poliittista ja taloudellista desentralisaatiota. 

Alueiden roolia ei määritelty 

– Suomessa ei olla selkeästi määritelty, mikä alueiden rooli kulttuuripolitiikassa oikeastaan on, mutta kulttuurin aluehallintoa on siitä huolimatta rakennettu ja uudistettu tiuhaan tahtiin. Tässä suhteessa tilanne on hyvin erilainen kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa pitkään jatkunutta poliittista keskustelua seurasi selkeän kulttuuripoliittisen mallin luominen aluetasolle 2010-luvun taitteessa, Renko toteaa. 

Tällä hetkellä Suomen alueellinen kulttuurihallinto koostuu neljästä organisaatiosta: maakunnan liitoista, aluehallintovirastoista, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksista sekä Taiteen edistämiskeskuksen aluetoimipisteistä ja alueellisista taidetoimikunnista.

Kullakin organisaatiolla on lakisääteisiä kulttuuripoliittisia tehtäviä. Organisaatiot toimivat toisistaan eroavilla maantieteellisillä alueilla ja lähestyvät kulttuuria erilaisista näkökulmista, mikä vaikeuttaa alueellisen kulttuuripolitiikan rakentamista.

Kulttuurivastaavat korostavat yhteistyötä ja koordinaatiota

Tutkimuksen mukaan aluehallinnon kulttuurivastaavat kokevat yhteistyön ja koordinoinnin kulttuurin aluehallinnon keskeisiksi tehtäviksi.   

– Käytännössä alueellisen kulttuuripolitiikan koordinaatiota ei kuitenkaan olla osoitettu millekään organisaatiolle eikä kulttuurin aluehallinnossa ole toimijoita kokoavaa yhteistyörakennetta. Toimialueiden ja vastuiden selkeyttäminen sekä rakenteen luominen yhteistyöhön taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa vahvistaisivat aluetason legitimiteettiä kulttuuripolitiikan toteuttajana, Renko sanoo. 

Väitöskirjatyön tuloksia voidaan hyödyntää kulttuurin aluehallinnon kehittämisessä. Alueiden taide- ja kulttuuritoimijoille väitöskirja tarjoaa välineitä kulttuurin aluehallinnon rakenteiden parempaan tuntemukseen ja niissä toimimiseen.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Emil Aaltosen Säätiö sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

VTM, FM Vappu Rengon yhteiskuntapolitiikan väitöskirjan "Making regional cultural policy possible: Construction and practices in Finland contrasted to Sweden" tarkastustilaisuus pidetään perjantaina 15.3.2024 kello 12 salissa C4. Vastaväittäjänä toimii Senior Lecturer Katja Lindqvist (University of Lund) ja kustoksena professori Mikko Jakonen. 

Julkaisu on luettavissa: 

Taustatietoa: 

Vappu Renko työskentelee tutkijana Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporessa. Hänen ydinosaamistaan ovat kunnallinen ja alueellinen kulttuuritoiminta, taide- ja taiteilijapolitiikka sekä kulttuurin hallinto, rakenteet ja rahoitus Suomessa. Renko on erityisen kiinnostunut pohjoismaisesta vertailusta.

Ennen Cuporea Renko on tehnyt tutkimustyötä muun muassa Jyväskylän yliopiston kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishankkeessa sekä työskennellyt hallinnon, tuotannon ja koordinoinnin tehtävissä useissa kulttuurialan organisaatioissa. Aiemmalta koulutukseltaan Renko on valtiotieteiden maisteri (valtio-oppi) Turun yliopistosta ja filosofian maisteri (taidehistoria) Helsingin yliopistosta. Hän toimii Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirjan toisena päätoimittajana sekä Kulturanalys Nordenin ohjausryhmän puheenjohtajana.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹: Vappu Renko, puh. +358 50 566 0360, vamarenk@jyu.fi