12.9.2020: Ydinjätteiden loppusijoituksen hyväksynnän perusteet puntarissa (Kari) VERKKOVÄLITTEINEN

Tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan Eurajokea ydinjätteiden loppusijoituksen suunnannäyttäjänä. Eurajoki on ensimmäinen kunta maailmassa, missä loppusijoituslaitoksen perustaminen on onnistunut asianmukaisesti niin julkisen kuin paikkakunnan asukkaiden hyväksynnän kera. – Kyseessä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava ennakkotapaus, aiheesta väittelevä YTM Mika Kari toteaa.
Mika Kari
Julkaistu
12.9.2020

Menestyksekkään tavan löytäminen loppusijoituspaikkakuntien hankkimiseen on ollut kansainvälisen ydinjätehuoltoyhteisön pitkäaikainen missio. Toisaalta paikallisen hyväksynnän rakentumisen ymmärtäminen, eikä vain tämän tyyppisiin laitoksiin vaan myös muuhun ei-toivottuun maankäyttöön liittyen, on haaste myös hallinnon ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta.

Karin väitöstutkimuksessa luodaan katsaus Eurajokeen ydinteollisuuspaikkakuntana ja siihen, kuinka asukkaiden mielipiteet loppusijoituksesta suhteutuvat tiettyihin riskitutkimuksen, tieteen ja teknologian tutkimuksen ja ympäristösosiologian teorioihin. Hyväksynnän tarkastelu keskittyy kuitenkin erityisesti kahden ydinpaikkakuntien tarkastelua ohjaavan kehyksen, eli vakiintuneen ydinkeidaskehyksen ja haastavan teollisuustietoisuuskehyksen, vertailuun tutkimusaineiston valossa.

Tulokset osoittavat, että keskittyminen tiukasti ekonomisiin tarpeisiin ja riippuvaisuuteen ydinkeidaskehyksen tapaan tai toisaalta kulttuuriseen integraatioon ja kulttuuriseen kapasiteettiin teollisuustietoisuuskehyksen tapaan ei riitä. Asukkaiden hyväksyntä kulminoituu paikkakunnan hyvinvointiin laajemmin kuin keskenään kilpailevien kehysten varsin rajoittuneista näkökulmista näyttää. Sekä hankkeen toteuttajan ja paikkakunnan välinen suhde että projektin vaikutus paikkakunnan hyvinvoinnille, paikkakunnan omasta näkökulmasta, korostuu.

– Tutkimus tuo esille, että hankkeen toteuttajan on "ansaittava" paikkansa yhteisössä, Kari tiivistää.
– Pelkän taloudellisen hyödyn sijaan hankkeen tulisi sopia paikallisiin näkemyksiin siitä, mikä on sopivaa ja hyödyllistä paikkakunnan kannalta, tai alueelle yleensä, väittelijä jatkaa.

Väitöskirja perustuu pääosin Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman puitteissa tehtyyn tutkimukseen.

YTM Mika Karin sosiologian väitöskirjan "First of its kind: Eurajoki as a nuclear community and site for the final disposal of spent nuclear fuel" tarkastustilaisuus on 12.9.2020 klo 12.00 Jyväskylän yliopiston Ruusupuiston salissa RUU D104. Vastaväittäjänä toimii associate professor Aiste Balzekiene (Kaunas Technology University, Liettua) ja kustoksena professori Tapio Litmanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Tilaisuutta voi seurata myös verkosta, osoitteessa:

Yleisö voi esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä kustoksen puhelinnumeroon +358408054168

Tutkimus on julkaistu Jyväskylän yliopiston väitöstutkimusten sarjassa JYU Dissertations numerolla 255, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-8245-4 (PDF).
Linkki julkaisuun:

Taustatietoa:

Mika Kari valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2006. Hän on toiminut tutkijana Jyväskylän yliopistolla, Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä sekä Tampereen yliopistolla ja on osallistunut lukuisiin Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman projekteihin.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Mika Kari, +358 50 3310262, mika.kari@jyu.fi, mika.kari@tuni.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, 040 846 1395, anitta.kananen@jyu.fi