12.12.2018: Ruohomateriaalit biojalostamon lähtöaineiksi (Ullah)

Uudenaikaisten biojalostamotutkimusten päätarkoituksena on kehittää entistä tarkempia ja ympäristöystävällisiä prosesseja, joiden avulla voidaan valmistaa biomassapohjaisista materiaaleista lisäarvollisia tuotteita esimerkiksi biopolttoaineiden, -kemikaalien ja -materiaalien tuotantoon.
Julkaistu
12.12.2018

Soveltavan kemian väitöskirjatyössään Saleem Ullah on tutkinut yleisten aasialaisten ja eurooppalaisten ruohomateriaalien, kuten vehnän oljen (Triticum aestivum), okran varren (Abelmoschus esculentus) ja isonorsunheinän (Miscanthus × giganteus, lajien M. sinensis ja M. sacchariflorus risteymä), hyödyntämistä selvittämällä niiden soveltuvuutta integroidun biojalostamon lähtöaineiksi.

Maatalousjätteiden hyödyntämistä

Tutkittu biojalostamomalli oli kaksivaiheinen. Ensin ruohomateriaalit kuumavesi käsiteltiin, jolloin muodostui happamia hydrolysaatteja. Happamat hydrolysaatit sooda-AQ-delignifiointiin, joka johti alkalisiin mustalipeisiin. Ullah selvitti kummassakin vaiheessa syntyvien potentiaalisten sivuvirtojen kemiallisen koostumuksen ja hyödyntämismahdollisuudet havaiten esikäsittelyvaiheen vaikuttavan seuraavan vaiheen sooda-AQ-keittoon. Kyseinen biojalostamopohjainen lähestyminen tarjosi lupaavia mahdollisuuksia lisätä maatalousjätteiden hyödyntämistä tuottamalla erilaisia orgaanisia yhdisteitä esimerkiksi hiilihydraatteja, alifaattisia karboksyylihappoja ja ligniiniä, joita voidaan käyttää raaka-aineina biomassapohjaisten teollisuuskemikaalien valmistamiseen.

- Näin saimme esimerkiksi hiilihydraatteja edullisesti kaikkien lähtöaineiden kuumavesiuutossa muodostuvista hydrolysaateista, kun taas alifaattisia happoja ja ligniiniä esiintyi ensisijaisesti vastaavasti okraperäisissä ja vehnäperäisissä mustalipeissä, selventää Ullah.

FM Saleem Ullahin soveltavan kemian väitöskirjan "Advanced Biorefinery Concepts Related to Non-wood Feedstocks" tarkastustilaisuus on 12.12.2018 klo 12:00 kemian laitoksen luentosalissa KEM4. Vastaväittäjänä professori Timo Repo (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Alén (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Saleem Ullah suoritti kandidaatin tutkinnon Pakistanissa vuonna 2007 ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston kemian laitokselta vuonna 2011. Ullah työskenteli hetken tutkimusharjoittelijana Metsäntutkimuslaitoksessa (Metla), jonka jälkeen hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella viettäen kolme kuukautta Yhdysvalloissa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Teos on julkaistu sarjassa Department of Chemistry, Ä¢¹½Ö±²¥, Research Report No. 211, 57 p., Jyväskylä 2018, ISBN 978-951-39-7579-1(print); ISBN 978-951-39-7580-7 (online), ISSN 0357-346X. Linkki väitöskirjaan: