Ä¢¹½Ö±²¥

Vastaväittäjänä professori Thierry Zintz (Université catholique de Louvain, Belgia) ja kustoksena professori Kimmo Suomi (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

- Yliopistojen urheilukiinteistöjen resursseja ei tällä hetkellä hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Yliopistoihin tarvittaisiin asiantuntijoita, jotka toisivat uutta tietoa yliopistomaailman ulkopuolelta, esimerkiksi infrastruktuurin suunnittelun alalle, David Kotthaus suosittaa väitöskirjassaan.

Kotthaus selvitti yliopistojen kiinteistöomistuksen muutosten vaikutusta yliopistojen tuloihin vuosina 2010 - 2012. Hän pohti, miten yliopistot pystyvät käyttämään hyväkseen liikunnan ja urheilun mahdollisuuksia tulonmuodostuksessa. Tutkimuskohteina olivat Jyväskylän yliopisto (JYU), Uumajan yliopisto (UU) Ruotsissa ja Saksan urheilukorkeakoulu (GSU) Kölnissä. 

Yliopistojen tutkimusstrategioiden tulisi suunnata toimintaa siten, että tutkimus- ja rahoitustoimet ovat riittäviä samanaikaisesti vahvistamaan sekä tutkimusstrategiaa että yliopiston taloutta. Muita potentiaalisia tulonlähteitä kuin liikuntapaikat ovat esimerkiksi lukukausimaksut, yhteistoimintasopimukset eri tahojen kanssa sekä yliopistojen suuntautuminen yrittäjyyteen ja yhteisyritystrategioihin perustuvien yritys- yms. kampusten yhdistämiseen. Kotthausin mukaan henkilöstön ja palveluiden käytön tehokkuutta on parannettava sidosryhmien hallinnassa, strategisessa johtamisessa ja liikuntapaikkojen hallinnassa. Yliopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin koskaan ennen, mikä vaatii enemmän mm. henkilöstöresursseja sekä tiloja ja taloudellisia panostuksia.

Yliopistojen vanhat ja uudet sidosryhmät vaativat enemmän joustavuutta yliopistolta, mikä vaikuttaa yliopistojen kykyyn toimia osaamisvaltaisina instituutioina. Lisäksi tietotaidon vaatimustaso on kehittynyt paljon nopeammin kuin resurssit. Jos yliopistot eivät reagoi riittävästi näihin tekijöihin, menestyksellinen liiketoiminta on erittäin epätodennäköistä ja yliopistot jäävät kehityksestä jälkeen. Kotthaus näkee uhkana takaiskut kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailussa etenkin Jyväskylän ja Uumajan kaltaisissa maakunnallisissa yliopistoissa.

Tutkimusta varten tehtiin 24 laadullista puolistrukturoitua haastattelua vuosina 2010-2012. Saatuja tietoja tarkasteltiin kerronnallisen diskurssianalyysin avulla. 

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

David Kotthaus, David.Kotthaus@jyu.fi, puh. +358 45 22 06 705
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, viestinta@jyu.fi

David Kotthaus päätti lukion Albertus Magnus-Gymnasiumissa Kölnissä, Saksassa vuonna 2000. Hän suoritti maisterintutkintoa vastaavan diploma-tutkinnon Kölnin saksalaisessa urheiluyliopistossa vuonna 2006, pääaineenaan media ja viestintä urheilussa. Lisäksi hän opiskeli Eurooppalaiset urheiluopinnot samaisessa yliopistossa vuonna 2007. Jyväskylän yliopistossa hän valmistui maisteriksi vuonna 2009 urheilusuunnittelun ja –hallinnon alalla. Kotthaus on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa tohtoriopiskelijana ja projektitutkijana vuosina 2015-16 EU-rahoitteisessa IMPALA-projektissa. Vuosina 2017-18 hän on toiminut urheilumarkkinoinnin ja digitaalisen urheilumarkkinoinnin vierailevana luennoitsijana JAMKissa.

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 49, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7631-6. Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa

Abstract

The importance of resource management has grown in recent years. Challenged by economic and societal changes, universities must think of new ways to gain requisite resources for research and teaching. The topic of this doctoral thesis belongs mainly to the field of social sciences of sport, as it deals with the importance of resource allocation in sports management at the Ä¢¹½Ö±²¥ (JYU) in Finland, the University of UmeÃ¥ (UU) in Sweden, and the German Sport University (GSU) in Cologne. The aim of this project is to ascertain whether these universities are able and willing to market themselves via their sport facilities. In terms of how the means of managing sport facilities can be improved—for example, possible extrinsic ascendancies of the private and third sectors—and how new sources of income can be created, this is a worthwhile case for analysis.

The theoretical framework is based on studies of entrepreneurship and stakeholder management, namely effectuation, knowledge intensive organisations (KIO), and knowledge intensive business services (KIBS), which were executed by Sarasvathy (2008), Yläranta (2006), and Mukkala (2011). The corporate strategy employed by the university determines which economic and non-economic input is going to be made to its shareholders, customers, and associated communities. Such an approach can be labelled as one that is adopted by KIO’s. Further, KIBS is believed to be one of the main drivers of technological change and economic progress. The universities may act to fulfil a two-fold role: to serve as an external knowledge source and to contribute to innovations in their clients’ organisations. Sarasvathy’s (2008) studies of effectuation belong to strategic entrepreneurship. The logic of effectuation takes a set of means and focuses on selecting among possible effects that can be created. It implies improving the current product for the universities—for example, research opportunities—or finding a better system of ‘producing’ the particular product.

The data for this study was collected through 24 qualitative semi-structured interviews designed in biannual sessions between 2010 and 2012. The received data was examined through narrative discourse analysis (Viehöver, 2001), thereby allowing the interviewees a personal analysis. In attempting to see the world from the interviewees’ viewpoints, it is also important to try and understand how individuals construct social reality in relation to their own interests (Sparkes, 2002). Inductive research can be considered to be more conjunctive with interpretative, qualitative studies.

The results showed that there are various money problems, lack of strategic management, and a potential research specialisation of universities within the next decade. Other potential revenue streams apart from sports facilities include the implementation of tuition fees, sponsoring from other universities, emergent orientation towards entrepreneurship by the universities, and the merging of campuses using joint venture strategies.

Keywords: sports facility management, human resource management, entrepreneurship, stakeholder management, domestic gross product, comparative study