10.6.2023: Kuopion koulukunta (1980‒1986) ja sen taide syntyivät suotuisissa olosuhteissa (Vepsä)

FM Anna Vepsä tutki väitöstyössään ns. Kuopion koulukunnan tai Kuopion koulun syntyolosuhteita, kukoistusvuosia ja hiipumista. Tutkimuksessa painottuvat ryhmän taiteen aiheet ja ilmiön käsittely ajan lehdistössä.
Anna Vepsä tutki valtakunnalliseen tietoisuuteen noussutta "Kuopion koulua".
Julkaistu
10.6.2023

Keskeisin tutkimustulos on koulukunnan muodostumista edistäneiden tekijöiden nimeäminen 1980-luvun Kuopiosta: Kuopion taidemuseo perustettiin vuonna 1980, Savon Sanomiin palkattiin ensimmäinen kuvataidekriitikko, Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan (KYS) perustettiin taiteenostolautakunta ja Jynkän kaupunginosaan rakennettiin asunto-ateljéetaloja. Kuopion koulun taiteilijoilla oli kaikilla ammatillinen kuvataiteilijatausta.

Kuopion koulun voimahahmoja olivat Markku Kolehmainen (s. 1951), Pauno Pohjolainen (s. 1949), Pentti Meklin (s. 1952) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Heidän taiteensa voi katsoa ammentaneen muun muassa uusekspressionistisesta suuntauksesta, jota nähtiin 1980-luvulla esimerkiksi Saksassa, Italiassa ja USA:ssa.

Kuopion koulun taidetta voi luonnehtia maskuliiniseksi, raja-aitoja kaatavaksi, rajuksi ja hämmennystä aiheuttavaksi. Taiteen aiheet vaihtelivat abortista maisemiin ja murhasta perinteisiin asetelmiin.

Kaikki mainitut taiteilijat eivät kuitenkaan kokeneet kuuluvansa ryhmään. Nimitys ”Kuopion koulu” olikin lähtöisin 1980-luvulla työskennelleiltä toimittajilta.

Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä Vepsä käyttää Pierre Bourdieun (1930–2002) hahmotelmaa taidekentästä, jossa taistellaan erilaisista pääomista. Kuopion koulukunnan kuvataiteilijat haastoivat paikallisen Kuopion Kuvataiteilijat ry Ars Liberan harrastajasukupolven ja nousivat provosoivan taiteensa kautta myös taidepiirien valtakunnalliseen tietoisuuteen.

FM Anna Vepsän taidehistorian väitöskirjakäsikirjoituksen "Kuopion koulu (1980–1986) ja kuvataiteen uusekspressionismi – maine, provokaatio ja paikallisuus" tarkastustilaisuus on lauantaina 10.6. alkaen klo 12.00 Seminaarinmäellä S-rakennuksessa salissa S212. Vastaväittäjänä toimii professori emerita Tuija Hautala-Hirvioja (Lapin yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Hanna Pirinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Linkki julkaisuun:

Taustatietoja:

Outokumpulaissyntyinen Anna Vepsä valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2007. Väitöskirjatutkimuksen tekemistä on tukenut Saastamoisen säätiö. Vepsä työskentelee Varkauden museoiden intendenttinä.

äپٴᲹ:

Anna Vepsä, 040 577 2923, vepsa.anna@gmail.com