Maaperän hajottajaeläinten ekologia ja toiminta

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

°Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ°ù²â³ó³¾Ã¤n kuvaus
Maaperän ekologiaa koskevissa tutkimuksissa keskitytään siihen, miten metsätalous ja maataloudesta peräisin olevat mikromuovit vaikuttavat maaperän eliöihin, orgaanisen aineksen hajoamiseen ja ravinteiden kiertoon. Näiden tutkimusten tulokset voivat auttaa meitä esimerkiksi ohjaamaan bioenergian korjuuta siten, että metsämaan biologinen monimuotoisuus ja maaperän hedelmällisyys eivät heikkene.
Olemme kiinnostuneita siitä, miten havumetsien maaperä ja sen eliöstö reagoivat metsänuudistamiseen ja kantojen korjuuseen. Maaperän hajottajaeliöillä (maaperän eläimet ja mikrobit) on tärkeä rooli metsäekosysteemien toiminnassa. Hajottajat vaikuttavat maaperän rakenteeseen ja lopulta vapauttavat hajoavan orgaanisen aineksen ravinteita maaperään kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Metsämaan hajottajayhteisö on hyvin monimuotoinen koostuen monista erilaisista bakteereista, sienistä, alkueliöistä, sukkulamadoista, mikroniveljalkaisista, änkyrimadoista, makroniveljalkaisista ja lieroista. Boreaalisten metsämaiden hajottajat ovat hyvin puskuroituja metsänhakkuiden ja sitä seuraavan uudistamisen aiheuttamia ympäristömuutoksia vastaan. Esimerkiksi hakkuutähteiden ja kantojen korjuun vaikutukset metsämaan hajottajayhteisöön, metsän ravinnedynamiikkaan ja kasvillisuuteen tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.
Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko metsänhoitotoimenpiteet maaperän hajottajiin ja kasvillisuuteen metsikkötasolla. Tutkimme esimerkiksi sitä, miten hajottajaeläinyhteisö eroaa kantojenkorjuualojen ja perinteisesti käsiteltyjen alojen (hakkuu ja sen jälkeinen maanmuokkaus) välillä. Muita kysymyksiämme ovat: Eroavatko kasvillisuuden sukkessio ja puuntaimien kasvu käsittelyjen välillä? Onko hajotusaktiivisuudessa ja ravinteiden vapautumisessa eroja kantojenkorjuualojen ja perinteisesti uudistettujen alueiden välillä?
Tutkimme myös yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa mikromuovien esiintymistä maatalousmaaperässä ja sitä, miten mikro- ja nanomuovit vaikuttavat maaperän eliöihin ja ekosysteemipalveluihin. Sekä laboratorio- että kenttäkokeita tehdään keskittyen erityisesti lieroihin. Perimmäisenä tavoitteena on tuottaa tietoa maanviljelijöille, teollisuudelle, viranomaisille ja poliittisille päättäjille maatalousmuovien käytön turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseksi.