Ä¢¹½Ö±²¥

Ihmisen toiminta varsinkin maankäytön, ylikulutuksen, haitallisten vieraslajien levittämisen, saastuttamisen ja ilmaston muuttamisen kautta on ajanut luonnon hyvin ahtaalle. Eliöiden populaatiot kutistuvat, lajit häviävät, ja luonnonvarainen elämä maapallolla hiipuu. Luontokato ei ole uusi ilmiö, mutta vasta lähivuosina se on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle aikamme suurena kestävyyskriisinä. Kansainvälisen luontopaneeli IPBESin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tilasta vuonna 2019 ja Dasguptan vuonna 2021 nostivat ilmiön laajempaan tietoisuuteen ja keskusteluun. Yritysten ja luontokadon välistä suhdetta Suomessa taas ovat käsitelleet mm. alkuvuodesta julkaistu ympäristöministeriön tilaama ja dosentti Mari Pantsarin laatima ja WWF Suomen . Tietoa - monestakin näkökulmasta - meillä siis on, mutta toimintaa on vielä saatu odotella.

Kaikilla yrityksillä on vaikutuksia luontoon

Yrityksillä riittää huomioitavaksi erilaisia ympäristö- ja kestävyysasioita – joidenkin näkökulmasta ehkä jo liikaakin. Monenlaista sääntelyäkin pukkaa jatkuvasti. Näitä asioita ei suinkaan ajeta ihan vain yritysten kiusaksi, vaan siksi, että meillä ja jälkikasvullamme voisi vielä tulevaisuudessakin olla elinkelpoinen maapallo, jolla yritystoiminta on mahdollista. Elinvoimainen luonto on nimittäin kaiken toimintamme ja hyvinvointimme ehto. Ravintokasvien pölytys, tautien torjunta sekä puhtaan veden ja ilman saatavuus ovat muutamia esimerkkejä meille välttämättömistä, luonnon ekosysteemien tarjoamista ilmaisista palveluista.

Kun tuhoamme ja heikennämme luontoa, nakerramme samalla oman elämämme edellytyksiä. Samasta syystä luontokato uhkaa myös liiketoiminnan edellytyksiä.

Riskit liiketoiminnalle voivat näyttäytyä paitsi resurssien saatavuuden ja hinnan, myös lainsäädännön kiristymisen tai mainehaittojen kautta.

Kääntöpuoltakaan ei sovi unohtaa. Luontokato uhkaa liiketoimintaa, mutta ennen kaikkea liiketoiminta uhkaa luontoa. Yhteys yritysten toiminnan ja luonnon välillä lienee selvä esimerkiksi silloin, jos yritys hyödyntää toiminnassaan luonnonvaroja suoraan raaka-aineena tai raivaa luontoa rakennushankkeensa tieltä. Vaikeammin hahmotettava, ja ehkä vielä vähän tuntematon ulottuvuus on yritysten epäsuorat vaikutukset luontoon toimintaketjujen ja hankintojen välityksellä, sekä paikallisesti että maailmalla. Kaikilla yrityksillä on siis vaikutuksia luontoon – vaikka emme itse suoraan aiheuttaisi luontohaittoja, jossain vaiheessa arvoketjuja ja jossain päin maapalloa niin tapahtuu. Tämä koskee kaikkia, sillä kaikki tarvitsevat energiaa ja ainakin jotain materiaalia tai raaka-aineita. Samaan tapaan kuin päästöjä on tietoisesti ja tiedostamatta ulkoistettu toisille toimijoille ja muualle maailmaan, myös luontohaitat jäävät usein jonkun muun murheeksi jossain muualla päin maailmaa.

Epäsuorat vaikutukset usein suoria suuremmat

Ilmastonmuutos tunnistetaan jo yritystenkin asiaksi, ja moni yritys onkin tarttunut ilmastotoimiin. Sen myötä valmius ymmärtää luonnon huomioimisen merkitys on hyvä ja alussa mainituista raporteista käy ilmi, että kiinnostusta löytyy. Tietämys oman liiketoiminnan ja luontokadon välisistä yhteyksistä on kuitenkin vielä puutteellista, varsinkin toiminnan ollessa kaukana alkutuotannosta ja luonnonvarojen suorasta hyödyntämisestä. Monien yritysten kohdalla epäsuorat luontohaitat ovat merkittävämpiä kuin suorat, mutta kuten todettu, niitä tunnetaan vielä huonosti.

Epäsuorien luontohaittojen mittaaminen ja arviointi voi vaikuttaa monimutkaisemmalta kuin esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilijalanjäljen arviointi, ja siksi yritystenkin voi olla haastavaa tarttua luontokadon hillintään ja asettaa omalle toiminnalleen tavoitteita sen suhteen. Kehitystyötä luontohaittojen arvioinnin saralla on kuitenkin meneillään monella taholla, myös Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö Wisdomissa. Edelläkävijäyritykset tekevät jo arviointeja omasta toiminnastaan, ja lähitulevaisuudessa minkä tahansa yrityksen aiheuttamien haittojen arviointi tulee mahdolliseksi. Haittojen tunnistamisen jälkeen työ niiden välttämiseksi, vähentämiseksi ja ehkä jopa voi alkaa.

Nimenomaan yrityksillä on kokoaan suurempi mahdollisuus vaikuttaa luontokadon pysäyttämiseen – paitsi omien vaikutustensa vähentämisen kautta, myös tarjoamalla innovaatioita ja ratkaisuja muidenkin käyttöön.

Vaikka luontokato onkin , voi ratkaisun avaimiin tarttumalla löytyä uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia ja joukosta erottumisen keinoja. Kannattaa siis kääriä hihat ja päättää olla luontokadon ratkaisijoiden puolella.

Ìý	Blogin kirjoittivat Janne Kotiaho ja Veera Vainio Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomista. Janne on JYU:n professori ja POLKU 2.0 -hankkeen johtaja ja Veera on Hiilijalanjälki haltuun yrityksessä -koulutuksen vastuuopettaja POLKU 2.0 -hankkeessa.

Ìý