Vesi on tärkeä resurssi - Euroopan kuivuuden vaikutukset tuntuvat meilläkin

Tuhansien järvien maassa voi olla vaikea mieltää vettä niukaksi resurssiksi. Kesä 2022 on kuitenkin muistuttanut meitä tästä tosiasiasta tuoden kuivuuden kynnysmatollemme. Euroopassa on monin paikoin °ìä°ù²õ¾±³Ù³Ù²â vesipulasta, ja Euroopan komission tuoreessa raportissa kuivuuden ennakoidaan olevan pahinta jopa 500 vuoteen.

Vedenpuute on ollut ²õ¾±±ô³¾¾±²Ô²Ôä³ó³Ùä±¹¾±²õ²õä monissa Euroopan maissa, kun useiden jokien virtaukset ovat ³Ù¾±±ô²¹±èä¾±²õ±ð²õ³Ù¾± ehtyneet. Veden vähäisyyden aiheuttamat muutokset sähkön ja ruoan saatavuudessa ja hinnassa ovat heijastuneet suoraan monien eurooppalaisten arkeen. Sähkön saatavuuteen on liittynyt haasteita, kun vedellä tuotetun energian määrä on vähentynyt ja ydinvoimalat ovat kärsineet Âáäähdytysveden riittämättömyydestä. Nämä ovat osasyynä siihen, että sähkön hinta on hetkessä moninkertaistunut.

" "

Maatalous on suurin globaalien vesivarojen kuluttaja, mikä johtuu viljelysten keinokastelusta. Keinokastelu lisää myös sähkönkulutusta veden pumppaamisen johdosta. ³Õ±ð²õ¾±²õ³ÙöÂá±ð²Ô kuivuminen onkin todellinen haaste ruoantuotannolle, jonka tilanne on muutenkin epävakaa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Veden riitt䳾ä³Ù³Ùö³¾²â²â²õ on vaikeuttanut esimerkiksi Välimeren alueen ruuantuotantoa, ja ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän alueen kuivuus- ja hellejaksoja entises³Ùää²Ô. °Õ䳾ä voi meilläkin tarkoittaa kaupan vihannesosaston tarjonnan supistumista. Suomessa ei ole vesipulaa, mutta ³Ùää±ô±ôä°ì¾±²Ô on paikoin °ìä°ù²õ¾±³Ù³Ù²â ±ô¾±±ð±¹Ã¤²õ³Ùä kuivuudesta. Välillisesti tämä kaikki tuntuu EU-kansalaisen rahapussissa.

Suomen vesien tila on ±èää´Ç²õ¾±²Ô ³ó²â±¹Ã¤, mutta tö¾±³Ùä on silti tehtävä

Kun ajattelee veden herkkyyttä resurssina, on erityisen tärkeää, että olemassa olevista vesivaroista pidetään ³ó²â±¹Ã¤Ã¤ huolta. EU on asettanut tavoitteeksi, että kaikkien pintavesien tilan tulisi olla ±¹Ã¤³ó¾±²Ô³Ùää²Ô ³ó²â±¹Ã¤ vuoteen 2027 mennessä. Tätä tavoitetta varten laadittiin , ja se valmistui keväällä 2022.

Suomessa vesistöjen ekologinen tila on suurimmaksi osaksi ³ó²â±¹Ã¤ tai erinomainen, mutta ylimääräisen ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen heikentää vedenlaatua osassa järvistä. Jokivesistämme puolestaan noin kolmasosa ei täytä ³ó²â±¹Ã¤n ekologisen tilan vaatimuksia pääasiassa samasta syystä. Rehevöityneitä vesistöjä voidaan kunnostaa eri tavoin, mutta ensin on syytä puuttua valuma-alueilta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen.

Suomen pintavesien tila on parantunut jätevesien puhdistusprosessien ja -teknologioiden kehityttyä. Muualta Euroopasta voidaan kuitenkin löytää ±ð²õ¾±³¾±ð°ù°ì°ì±ðÂáä maista, joissa yhdyskuntajätevettä on vielä ³Ù䳾ä²Ôkin vuosituhannen puolella laskettu vesistöihin täysin ilman puhdistusta. Veteen liittyvän osaamisen viemisessä ulkomaille voi piillä monia, vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia liiketoiminnassa.

V±ð²õ¾±Âá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ô°ì¾± auttaa arvioimaan ±¹±ð»å±ð²Ô°ìä²â³Ù³Ùöä

³Õ±ð²õ¾±Âá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ôki on yksi tapa laskea ja arvioida käyttämämme veden määrää, ³¾¾±²Ô°ìä lisäksi on tärkeää tarkastella, millaista vettä käytämme. V±ð²õ¾±Âá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ô°ì¾± huomioi suoran veden käytön ohella myös piiloveden, jolla tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen elinkaaren aikana. Esimerkiksi auton valmistamiseen kuluu eri elinkaarivaiheissa noin 400 000 litraa vettä.

Suomalaisen päivittäinen v±ð²õ¾±Âá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ô°ì¾± on lähes neljä tuhatta litraa, ja s¾±¾±³Ùä ±¹Ã¤³ó¾±²Ô³Ùää²Ô puolet tulee ulkomaisten tuotteiden sisältämästä piilovedestä. Suomessa on ³ó²â±¹Ã¤t vesivarat, joten esimerkiksi ±ôä³ó¾±°ù³Ü³Ü²¹²Ô ja muunlaisen ±ôä³ó¾±³Ù³Ü´Ç³Ù²¹²Ô²Ô´Ç²Ô suosimisella voitaisiin pienentää suomalaisten vesijalanjälkeä ja edistää vesivarojen kestävää käyttöä.

POLKU 2.0 -hankkeen Yrityksen vesivastuullisuus -koulutuksessa käsitellään vastuullista veden käyttöä ja vesistöjen kunnostamista sekä kuullaan konkreettisia ±ð²õ¾±³¾±ð°ù°ì°ì±ðÂáä yritysten vesivastuullisista teoista. Ilmoittaudu mukaan 25.9. mennessä:

Blogin kirjoittivat koulutuksen vastuuopettaja, lehtori Tarja Stenman (Jamk) ja koulutussuunnittelija Laura Kauniskangas (JYU).

Kuvan lähde: mostphotos.com