Vastuullisuusraportoinnin tarkoitus ei ole tuottaa vastuullisuusraporttia

Vastuullisuusraportointia kannattaa harkita, vaikka se ei olisi yritykselle pakollista. Huolella toteutettu raportointiprosessi kytkee vastuullisuuden yrityksen arjen toimintaan ja liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämä kirjoitus avaa raportoinnin hyötyjä ja opastaa alkuun raportointiprosessissa.

Tammikuussa 2023 voimaantullut velvoittaa yhä useampia yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan. Sääntely vaikuttaa myös pk-yrityksiin, sillä se koskee suoraan pörssiin listattuja yrityksiä (pl. alle 10 työntekijän yritykset), ja välillisesti arvoketjujen kautta monia muitakin. Raportointivelvolliset yritykset ja rahoittajat nimittäin edellyttävät vastuullisuustietoja alihankkijoiltaan ja lainansaajiltaan. Pakko ei kuitenkaan ole ainoa syy käyttää resursseja vastuullisuusraportointiin, vaan raportoinnista on yritykselle itselleen hyötyä.

Kuvassa on esitetty, miten vastuullisuuden sääntelyn vaikutukset valuvat eri suunnista pk-yrityksille, ja miten vastuullisuus voi toisaalta avata uusia mahdollisuuksia. Vaikutukset valuvat pk-yrityksille suuryritysten kautta hankintaketjuissa, rahoittajien kautta, ja osittain myös suoraan sääntelystä. Uusia mahdollisuuksia ovat mm. uudet liiketoimintamallit, erottautuminen, innovaatiot ja maine.

Raportointia aloittelevan on tärkeää ymmärtää, että vastuullisuusraportoinnin pääasiallinen tarkoitus ei ole tuottaa vastuullisuusraporttia.

Tarkoitus on kirkastaa, mitä vastuullisuus yritykselle tarkoittaa, ja osoittaa miten se käytännössä näkyy yrityksen toiminnassa.

Tämä vaatii muutakin kuin tunnuslukujen listaamista ja tapausesimerkkien kuvailemista. Juuri näihin lopullisen raportin sisällöntuotantoa edeltäviin vaiheisiin paneutuminen kuitenkin tekee vastuullisuusraportoinnista erityisen antoisaa yritykselle. Prosessin keskeisimpiä työvaiheita on eri vastuullisuusteemojen olennaisuuden arviointi.

Yrityksen täytyy tunnistaa olennaiset asiat

Vastuullisuus-termin alle voidaan liittää kasapäin erilaisia ympäristöön, ihmisiin ja hallintotapaan liittyviä asioita, mutta kaikki niistä eivät ole olennaisia kaikkien yritysten näkökulmasta. Tähän vaikuttavat esimerkiksi yrityksen koko ja toimiala, liikesuhteet ja maantiede. Yhden yrityksen toiminta voi vaikkapa kuluttaa paljon vettä, toisen puolestaan ei. Siksi yrityksen täytyy itse tehdä olennaisuuden arviointi, jossa määritellään, mihin asioihin vastuullisuustyössä ja -raportoinnissa kannattaa keskittyä.

Kattavassa olennaisuuden arvioinnissa käytetään kaksinkertaisen olennaisuuden periaatetta, eli huomioidaan sekä yrityksen toiminnan vaikutukset erilaisiin vastuullisuusasioihin, että erilaisten vastuullisuusasioiden vaikutukset yrityksen kehitykseen ja tulokseen. Tämä työ vaatii yrityksen johdon aktiivista osallistumista.

Arvioinnista toimenpiteiksi, tuloksista raportiksi

Kun vaikutukset on tunnistettu ja niiden olennaisuus arvioitu, on saatu selville, mihin vastuullisuusteemoihin yrityksen kannattaa keskittyä. Samoin tunnetaan toimintaan vaikuttavia riskejä ja mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa uusiin suuntiin. Näihin asioihin tartutaan suunnittelemalla osuvat toimenpiteet ja asettamalla tavoitteet. Näitä askeleita toistamalla vastuulliset toimintatavat saadaan osaksi yrityksen ydintoimintaa ja vältytään irrallisilta ja päälleliimatuilta vastuullisuusaloitteilta.

Yrityksen liiketoiminta ja sen jatkuvuus hyötyvät ja – mikä tärkeintä – toimenpiteillä on aitoja positiivisia vaikutuksia ympäristölle ja ihmisille.

Kun toimenpiteitä on viety käytäntöön, yritys voi valmistella itse vastuullisuusraportin, mikä edellyttää raportin rakenteen suunnittelua, tiedonkeruuta ja sisällöntuotantoa sekä oikolukua, taittoa ja hyväksyttämistä. Näissäkin vaiheissa riittää vielä tekemistä, mutta kirkas kokonaiskuva helpottaa työtä. Kun tekijät tietävät, miksi yritys tekee vastuullisuustyötä, mitkä asiat ovat sen vastuullisuuden ytimessä ja miten ne yrityksen arjen toiminnassa huomioidaan, raporttiin päätyy jäsenneltyä ja perusteltua tietoa. Se palvelee myös raportin lukijoita, jotka haluavat tietää kuinka vastuullista yrityksen toiminta on.

Laadukkaita koulutusmateriaaleja vastuullisuudesta julkisesti saatavilla

Vastuullisuusraportointi ja laajemmin vastuullisuusviestintä ovat kaksi niistä aiheista, joita POLKU 2.0 -hankkeen koulutuksissa on käsitelty. Muita aiheita ovat muun muassa hiilijalanjäljen laskenta, sosiaalinen kestävyys, kiertotalous, saavutettavuus ja esteettömyys sekä vesivastuullisuus.

Hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit ovat hankkeen päätyttyä julkisesti saatavilla ja käytettävissä ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Materiaalit käsittelevät vastuullisuutta eri näkökulmista ja tarjoavat sekä konkreettisia vinkkejä yrittäjille ja yritysten työntekijöille että lisätietoa teemoista kiinnostuneille opiskelijoille ja kuluttajille. Lue lisää materiaaleista tästä uutisestamme ja ota ne käyttöön.

Helmi Jyrkkänen

Blogin kirjoitti POLKU 2.0 -hankkeessa suunnittelijana työskentelevä Helmi Jyrkkänen Jyväskylän yliopistolta.

Ìý

Piirroskuvan on POLKU 2.0 -hankkeelle tehnyt Tussitaikurit.