Vastuullinen bisnes on hyvää bisnestä, mutta kuinka sisällyttää vastuullisuus yrityksen strategiaan ja liiketoimintaan?

Kuluttajat, asiakkaat, potentiaaliset ja nykyiset työntekijät, sijoittajat ja rahoittajat kiinnittävät enenevässä määrin huomiota yritysten vastuullisuusasioihin. Nordean haastattelututkimuksen1 mukaan vastuullisuutta pidetään tärkeänä pienissä yrityksissä, mutta vastuullisuuden sisällyttämisessä kiinteäksi osaksi liiketoimintaa on vielä parantamisen varaa. Miksi pienenkin yrityksen kannattaisi panostaa vastuullisuuteen?
Yritys, jolla on vastuullinen tarina ja arvot, löytää todennäköisemmin tiensä modernin kuluttajan sydämeen ja kukkaroon. Vastuullinen yritys koetaan myös houkuttelevammaksi työpaikaksi: yrityksen on helpompi rekrytoida ja pitää palkkalistoillaan päteviä työntekijöitä, kun he kokevat yritysten arvojen kohtaavan omiensa kanssa. Vastuullisuusasioiden huomioon ottaminen on myös hyvää riskienhallintaa. Siitä on hyötyä myös rahoituksen hankinnassa, koska pankit ja muut rahoituslaitokset kiinnittävät yhä enemmän huomiota siihen, miten yritykset ovat ottaneet huomioon vastuullisuuteen liittyvät näkökulmat liiketoiminnassaan ja strategiassaan. Lisäksi maailman muutostahti jatkaa nopeutumistaan, ja akuuttien maailmanpolitiikkaan ja globaaliin talouteen liittyvien haasteiden lisäksi megatrendit, kuten ilmastonmuutos, globalisaatio ja digitalisaatio, haastavat yrityksiä ja vaativat sopeuttamaan liiketoimintaa. Aikamoinen yhtälö!
Selvää on se, että yritysten on pystyttävä vastaamaan muutokseen, jotta liiketoiminta pysyisi kannattavana ja kestävällä pohjalla.
Kestävyysosaaminen ja resilienssi ovatkin siis välttämättömiä ominaisuuksia yrityskentässä. Keski-Suomen suurimpien oppilaitosten yhteinen ponnistus, POLKU 2.0 -hanke pyrkii löytämään kestävyysosaamiskysymykseen konkreettisia ja yrityslähtöisiä ratkaisuja. Hanketta toteuttavat Keski-Suomen neljä suurinta oppilaitosta: Jyväskylän yliopisto, JAMK, Gradia sekä POKE. Perinteisen koulutusorganisaationaalisen lähtökohdan sijasta hanke pyrkii tarjoamaan työkaluja yritysten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Esittelen yhden tässä blogissa.
Pyöreän pöydän keskustelut - vaikuttavuutta yhteistyöstä
Maailman ja työelämän kiihtyvä muutostahti vaativat yhä enemmän panostusta dialogiin ja yhteistyöhön. Saatavilla olevan valtavan tietomäärän ja mahdollisuuksien kanssa on vaikea toimia yksin. Kliseinen sanonta pitää tässä yhteydessä paikkansa: yhdessä olemme enemmän. Tekemällä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, voimme jäsennellä tietoa ja tehtäviä, ja sitä kautta saavuttaa toiminnan vaikuttavuutta.
Työkaluksi olemme ottaneet käyttöön POLKU 2.0 -hankkeessa avointa dialogia edistävän pyöreän pöydän keskustelun. Työkalun tavoitteena on antaa puheenvuoro yrityksille, jotka painivat kestävyysosaamis- ja osaajahaasteiden parissa. Pyöreän pöydän keskustelussa yritykset saavat äänensä kuuluviin ja yrityksiä haastetaan tuomaan osaamistarpeitaan esiin ennakoivasta näkökulmasta, jotta niihin pystyttäisiin vastaamaan mm. koulutussisältöjen kehittämisellä pitkäkestoisesti ja ennakoivasti.
Pyöreän pöydän ääreen kutsutaan yritysten lisäksi oppilaitosten edustajat sekä muut aihepiirin ympärillä toimivat sidosryhmät kuten TE-toimisto, rahoittajat ja kuntien ja kaupunkien edustajat, joten keskustelu antaa yrityksille aidon vaikuttamisen mahdollisuuden tuoda tarpeitaan ja kipukohtiaan oppilaitosten ja viranomaisten tietoisuuteen. Nämä toimijat pystyvät paremmin vastaamaan yritysten tarpeisiin ja kehittämään toimenpiteitään annettujen tietojen valossa.
Työkalu on suunnattu oppilaitosten käyttöön, mutta hyödynsaajana on nimenomaisesti alueen yritykset. Työkalua testattiin ensimmäisen kerran POLKU 2.0 -hankkeessa alkuvuodesta 2022 kahden erillisen teeman ympärillä: biotalous- ja kiertotalousalan yritysten työvoiman saatavuus ja osaajapula Keski-Suomessa. Molempiin tilaisuuksiin osallistui yli 50 henkilöä eri organisaatioista. Edustettuina olivat muun muassa Keski-Suomen oppilaitoksen, keskeiset viranomaistahot, kehittämisyhtiöt ja kaupunkien ja kuntien yritysneuvojat. Tilaisuuksia fasilitoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti. Tilaisuuden vetonauloina toimivat erinomaiset yritysesittelyt. Biotalouden osaajatarvetta sanoittivat eri näkökulmista Valtra, Ariterm Services sekä Metsäkuljetus Kajuutti Oy. Kiertotalouden haasteita puolestaan sanoittivat Spinnova, Betolar sekä Lassila & Tikanoja Teollisuuspalvelut Oy.
Lue lisää pyöreän pöydän keskustelujen tuloksista hankkeen osaamistarveraportista Sway-alustalta: .
Tilaisuudet loivat hyvää pohjaa uusien yritysten tarpeita palvelevien koulutusten suunnittelulle sekä oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämiselle ja rakentamiselle, kuten yrityslähtöisen kiihdytyskaistan luominen opintoihin tai opiskelijoista muodostuvien kestävyysagenttien lähettäminen yrityksiin ratkomaan kestävyyshaasteita. Tilaisuudet olivat siis onnistuneita ja työkalun käyttöä jatkojalostetaan POLKU 2.0 -hankkeessa pysyvän yritysdialogin turvaamiseksi. Oppilaitokset kannustavatkin yrityksiä kertomaan rohkeasti tarpeistaan, toiveistaan ja unelmistaan oppilaitosyhteistyöstä kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi!
![]() |
Annimari Lehtomäki |
Ìý
Tekstin kirjoittaja työskentelee POLKU 2.0 -hankkeessa asiantuntijana. HankkeenÌýpäärahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto. Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus.
1³¢Ã¤³ó»å±ð:

Ìý