Miksi meid盲n t盲ytyy ottaa luontokato vakavasti?
Minulta kysyt盲盲n usein, mit盲 hy枚ty盲 luonnon monimuotoisuudesta on 鈥� miksi luonnon suojelu on t盲rke盲盲? Yleens盲 en vastaa kysymykseen suoraan, vaan kerron mit盲 luonnon monimuotoisuus itseasiassa on. Luonnon monimuotoisuus on el盲m盲 sen kaikissa muodoissa. El盲m盲 on maapallon erikoisuus, joka on alkanut kerran ja jatkunut noin nelj盲n miljardin vuoden ajan moninaistuen jatkuvasti.
Monimuotoisuus, jonka nyt havaitsemme, on sukupolvesta toiseen siirtyv盲n el盲m盲n jatkumon t盲m盲nhetkinen tulos. Jatkumoa kuvastaa metafora el盲m盲n puusta, jossa oksien k盲rjiss盲 olevat lajit ovat kaikki yhteydess盲 toisiinsa puun haarojen ja rungon kautta. Yhden oksan k盲rjess盲 killuu pisarana miljoonien joukossa my枚s ihminen.
Luontokato ei ole vain mets盲n tiaisten tai niittyjen p枚lytt盲j盲hy枚nteisten h盲vi盲mist盲. Luontokato on luonnonvaraisen el盲m盲n hiipumista maapallolta.
Ihminen on toisenvarainen, emmek盲 me selvi盲 ilman ei-inhimillist盲 el盲m盲盲. Ihmiskuntana ajamme kuitenkin muita lajeja ahdinkoon ottamalla niiden tarvitsemat elinymp盲rist枚t omaan k盲ytt枚枚mme, k盲ytt盲m盲ll盲 niit盲 hyv盲kseen ravintona tai hy枚dykkein盲, aiheuttamalla evolutiivisen sopeutumisen n盲k枚kulmasta liian nopean ilmastonmuutoksen, pilaamalla ja saastuttamalla ymp盲rist枚盲 sek盲 siirt盲m盲ll盲 lajeja alueille, joille ne eiv盲t luonnostaan kuulu. Pisarat putoilevat oksien k盲rjest盲, kun heilutamme el盲m盲n puuta liian rajulla k盲dell盲.
Maailman talousfoorumi on nostanut luontokadon vakavuudeltaan jo nelj盲nneksi ihmiskuntaa uhkaavaksi riskiksi heti pandemioiden, ilmastonmuutoksen ja joukkotuhoaseiden j盲lkeen.
Tunnistetuista riskeist盲 huolimatta luonnon ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden kato on hallitustenv盲lisen luontopaneelin IPBES:in mukaan kuitenkin nyt nopeampaa kuin koskaan, ja Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin perusteella luontokato kiihtyy my枚s Suomessa. Helmikuussa 2021 ekonomisti Dasgupta painotti Luonnon monimuotoisuuden taloustiede -raportissa1, ett盲 luontop盲盲omaa k枚yhdytt盲m盲ll盲 saavutettu taloudellinen hy枚ty on lyhytn盲k枚ist盲 ja kest盲m盲t枚nt盲.
Poliittisesti luontokato on jo noussut EU:n agendalle. Euroopan komissio valmistelee vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on merkitt盲v盲sti lis盲t盲 suojelualueita, sill盲 nykyinen verkosto ei riit盲 turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Suomi on sitoutunut luontokadon pys盲ytt盲miseen, ja tukee esitettyj盲 tavoitteita.
Luonnonsuojelussa on lopulta kyse maapallon rajallisuudesta ja sen kyvyst盲 yll盲pit盲盲 el盲m盲盲. Maapallon rajallisuuden kanssa ei voi neuvotella.
Maapallo ja sen luonto asettavat ekologiset reunaehdot, joiden puitteissa yhteiskunnat on j盲rjestett盲v盲. Talous on ty枚kalu, jonka avulla reilu ja ylisukupolvisesti oikeudenmukainen kest盲vyysmurros tehd盲盲n. Tavoitteeksi tulee ottaa planetaarinen hyvinvointi, jonka vallitessa sek盲 ihminen ett盲 ei-inhimillinen luonto voivat hyvin ja kukoistavat.
 |
Janne Kotiaho |
听
Tekstin kirjoittaja on POLKU 2.0 -hankkeen johtaja. Hankkeen p盲盲rahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto. Rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus.
Pidempi versio t盲st盲 tekstist盲 on julkaistu Tieteess盲 tapahtuu -lehden numeron 1/2022 p盲盲kirjoituksena otsikolla .
1
